Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri, syksy 2015: Joka kolmannella taloyhtiöllä on kuluvana vuonna käynnissä jonkinlainen korjaushanke, vaikka taloustilanne jarruttaa hankkeiden käynnistymistä. Runsas neljännes taloyhtiöistä pyytää lainatarjouksen vain yhdestä pankista. Pääkaupunkiseudulla korjaamisen odotetaan kasvavan voimakkaasti, mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa ennustetaan laskevaa kehitystä. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton keskiviikkona 18.11.2015 julkistamasta korjausrakentamisbarometristä. Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan vuodelle 2016 odotetaan pääkaupunkiseudulla tuntuvaa ja Etelä-Suomessa varovaista korjausrakentamisen kasvua. 29 prosenttia taloyhtiöistä arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna ja 28 prosenttia supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna. Heikko taloustilanne on kevääseen 2015 verrattuna hieman lisännyt taloyhtiöiden varovaisuutta korjausrakentamis- ja ylläpitohankkeiden käynnistämiseen. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan asunto-osakeyhtiöt korjasivat asuinrakennuksia 2,25 miljardin euron arvosta vuonna 2014. Kasvua oli 10 prosenttia edellisvuodesta. Kerrostaloyhtiöissä oli kasvua 14 prosenttia, mutta rivitalojen korjaukset vähenivät kaksi prosenttia. Korjauslainojen kilpailuttamisessa vielä säästöpotentiaalia Pankkilainoja käyttää saneerauksen ensisijaisena rahoitusmuotona runsaat puolet taloyhtiöistä. Lainatarjouksia taloyhtiöt saavat edelleen hyvin. Noin kolmannes yhtiöistä on valmistautunut korjaushankkeeseen ennakkorahastoinnein tai asuintalovarauksella. Vähintään kahdelta pankilta lainatarjouksia kysyy 73 prosenttia yhtiöistä, vain yhdeltä pankilta edelleen 27 prosenttia taloyhtiöistä. Kilpailuttaminen on tulosten mukaan jopa vähentynyt parin viime vuoden aikana. Lainojen marginaalien mediaani on yhä hieman kutistunut. Se oli nyt 1,4, kun keväällä taso oli 1,5. Tyypillisin laina-aika oli 6–10 vuotta (36 %). Barometrin vastauksissa oli hajamainintoja, joiden mukaan pienimmät, yleensä alle viiden huoneiston yhtiöt, eivät välttämättä aina ole saaneet lainaa korjauksiinsa. Vastaajista 83 prosenttia arvioi pankkirahoituksen saatavuuden korjaushankkeelle pysyneen ennallaan. 69 prosenttia taloyhtiöiden hallituksen edustajista arvioi lainaehtojen pysyvän nykyisellään, viidennes arvioi ehtojen heikentyvän ja joka kymmenes vastaaja sanoo niiden parantuvan. Putkistot, piharakenteet, vesikatot ja märkätilat kärjessä 2015 Vesi- ja viemäriputkistojen korjaaminen on kuluvana vuonna yleisin korjauskohde taloyhtiöissä. Niihin liittyviä korjaushankkeita on joka kymmenennellä taloyhtiöllä. Seuraavaksi eniten korjataan piharakenteita/salaojia, vesikattoja ja märkätiloja. Seuraavan viiden vuoden kuluessa runsas neljännes taloyhtiöistä ilmoittaa korjaustarvetta piharakenteissa, ikkunoissa ja ovissa. Runsaassa 20 prosentissa taloyhtiöitä tehdään julkisivu- tai vesikattokorjauksia. Viemäriremonttien kustannukset nousussa perinteisillä remonttitavoilla ja pääkaupunkiseudulla Viemärisaneerauksista noin kolmannes tehtiin asentamalla uudet putket vanhojen tilalle ja sama määrä viemäreiden sisäpuolisia kunnostusmenetelmiä käyttämällä. Sisäpuolisista kunnostuksista noin kaksi kolmasosaa tehdään sukittamalla ja pinnoittamalla noin neljännes. Uuteen kohtaan viemäriputket asennettiin 18 prosentissa saneerauskohteita ja samassa määrässä taloyhtiöitä viemärisaneeraus tehtiin yhdistämällä ns. perinteisiä ja sisäpuolisia menetelmiä. Perinteisillä remonttitavoilla saneerattujen viemäreiden keskimääräinen kokonaiskustannus oli koko Suomessa 607 euroa, pääkaupunkiseudulla 800 euroa ja muualla Suomessa 500 euroa huoneistoneliöltä. Pääkaupunkiseudulla mediaanikustannus nousi 100 euroa viime vuodesta. Muualla Suomessa taso pysyi ennallaan. Koko Suomen tasossa nousua oli 70 euroa huoneistoneliöltä.
↧