Suomen talous kääntyy tänä vuonna vähittäiseen nousuun, arvioi Hypo. Talouden toimeliaisuus keskittyy 10 kasvavaan kaupunkialueeseen. Suomen talouskasvu viriää Ruotsin-viennin ja kotimaan toiminnan piristymisen avulla. Talouden isossa kuvassa ei silti näy riittäviä muutoksia. Kasvu rakentuu sen varaan, että julkisen talouden tiukimmat kiristystoimet ajoittuivat viime vuoteen ja investoinnit käynnistyvät vähitellen. Vienti lähinaapureihin on painunut jo niin alas, että pienikin lisäys saa aikaan kasvunykäyksen, arvioi Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus. Taloudellinen toimeliaisuus keskittyy vain 10 suuren kaupungin ympärille. Suomen kasvusta vastaavat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Seinäjoki, Vaasa ja Hämeenlinna seutukuntineen. Rakentaminen elpyy kasvukeskuksissa, kun kaupungistuminen jatkuu. Tiivis kaupunkirakenne ja riittävä väestöpohja luovat mahdollisuuksia myös palvelualojen työpaikoille sekä uusien ideoiden tehokkaalle leviämiselle. Työpaikat löytyvät tiheistä osaamiskeskittymistä, jotka pystyvät toimimaan jatkuvasti uudistuen kansainvälisen kilpailun paineessa. Kotimaan suuri ongelma on työttömyys. Piilotyöttömyys ja pakollinen osa-aikaisuus johtavat siihen, että työmarkkinat rokottavat puolta miljoonaa suomalaista. Yksityinen kulutus jatkaa pientä kasvua, mutta kotitaloudet velkaantuvat kuitenkin yhä enemmän. Yksityistä velkaantumista on syytä seurata tarkasti, koska se on länsimaiden talouskriisien taustalla useammin kuin julkinen velkaantuminen. Velallisten arkea helpottavat matalalla pysyvät korot ainakin vuosina 2016–2017.
↧