Ympäristöministeriö selvittää tällä hetkellä asuinhuoneistojen vuokralain uudistamista. Suomen Vuokranantajien mielestä lain päivittäminen on ajankohtaista, koska laki asuinhuoneiston vuokrauksesta on jo yli 20 vuotta vanha. Lain uudistaminen kytkeytyisi hyvin Sipilän hallituksen tavoitteisiin digitalisaation huomioimisesta ja normien purkamisesta. Yleisradion Kuningaskuluttaja on nostanut esille tämän tärkeän uudistuksen. Artikkelissa nostetaan esille esimerkkitapaus, joka on valitettava kyseisen henkilön kohdalle. On kuitenkin huomioitava, että vuokrasopimuksen uusiminen ei koskaan tapahdu yksipuolisena ilmoituksena, vaan siitä pitää aina neuvotella. On molempien osapuolien, vuokralaisen sekä vuokranantajan, näkökulmasta tärkeää, että neuvottelut käydään kunnolla ja reilusti. Hyvän vuokratavan mukaisesti: ”Jos vuokraa joudutaan vapaarahoitteisissa vuokrasuhteissa korottamaan muutoin kuin sopimuksessa mainitulla menettelyllä, on neuvottelut aloitettava vähintään 6 kuukautta ennen aiottua korotusta. Korotusten tulee olla kohtuullisia ja korotetun vuokran tulee vastata huoneiston vuokra-arvoa. Korotukset eivät saa vuosittain ylittää 15 prosenttia muutoin kuin tilanteissa, joissa kiinteistössä tehdään merkittäviä kiinteistön ja huoneiston vuokra-arvoa kohottavia korjauksia.” -Tasokorotuksia vuokriin voi tehdä vain, jos vuokrataso on jäänyt selvästi jälkeen alueen yleisestä vuokratasosta. Tässä kyseisessä tapauksessa on selvää, että vuokrataso oli jäänyt selvästi jälkeen alueen yleisestä vuokratasosta. Keskustelun kannalta on harhaanjohtavaa, jos pyritään yksittäistapauksia yleistämään näin voimakkaasti, toteaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Koro-Kanerva painottaa, että Suomen Vuokranantajien jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan 55 prosenttia jäsenistä ei korota vuokraa vuosittain. -Se kertoo siitä, että yksityiset vuokranantajat haluavat pitää kiinni hyvistä vuokralaisistaan, eivätkä korota edes hoitokulujen kasvun myötä. Tässä on kuitenkin se vaara, että vuokrataso jää jälkeen vuokrien kehityksestä. Olisi sekä vuokralaisen että vuokranantajan etu, että vuokrasopimuksessa sovitaan selkeästi vuosittaisesta korotusehdosta, jotta vuokrataso on ennustettavaa, eikä vastaavia epämiellyttäviä yllätyksiä puolin ja toisin pääse syntymään, sanoo Koro-Kanerva. Yksityisten vuokranantajien näkökulmasta asumisen hinnan nousuun vaikuttaa erityisesti edelleen jatkuva vastikkeiden nousu. Remonttitarpeet ja hoitokulujen kasvu näkyy väistämättä vuokrissa. -Markkinatilanne on tällä hetkellä sellainen, että pienet yksityiset vuokranantajat eivät välttämättä edes, hyvän vuokralaisen menettämisen pelossa, siirrä kaikkia kasvaneita kustannuksia vuokraan, kuten jäsenkyselymme osoittaa, Koro-Kanerva näkee. Vuokrasääntelyn palauttaminen veisi ojasta allikkoon Suomen Vuokranantajat kannattaa vuokralain uudistamista ja selkeyttämistä. Pelkästään digitalisaatio tuo täsmennystarpeita lain uudistamiselle, mutta jo 20 vuotta vanhaa lakia on muutenkin syytä päivittää. Vuokrasääntelyn palauttaminen ei ole kuitenkaan järkevää. -Vuokrasääntelyn palauttaminen vain toisi takaisin ne samat ongelmat, minkä takia vuokrasääntely purettiin ja laki asuinhuoneiston vuokrauksesta säädettiin. Vuokratasot on jatkossakin syytä määräytyä markkinaehtoisesti eli kysyntä ja tarjonta määrittävät oikeat tasot vapaarahoitteisissa vuokrissa. Paras tapa vaikuttaa asumisen hintaan ja vuokrien tasoon on varmistaa riittävä asuntotuotanto varsinkin kasvavilla kaupunkiseuduilla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, Koro-Kanerva linjaa.
↧