Suurten kaupunkien raideyhteyksien ja asemanseutujen kehittämisessä on mittava mahdollisuus. Kasvua syntyy luomalla uusia houkuttelevia sijainteja ja ottamalla vanhojen asemanseutujen joutomaat hyötykäyttöön. Näkemykset sisältyvät raporttiin ”Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta”, jonka on laatinut aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhdessä rakennusalan toimijoiden, asiantuntijoiden ja kaupunkien edustajien kanssa. Raportin mukaan Vantaalla Kehäradan ja Espoossa Länsimetron varrella tapahtuva kasvu on oiva esimerkki siitä, miten panostaminen raideliikenteeseen saa liikkeelle yksityisiä investointeja asumiseen ja palveluihin. Kun Länsimetrossa julkinen valta investoi maan alle, se synnyttää arvoltaan kuusinkertaisesti kaupunkirakentamista maan päälle yksityisen sektorin tuottamana. ”Huhtikuun alun kehysriihessä hyväksytyt raideliikennehankkeet sysäävät tehokkaasti käyntiin asuntorakentamista Helsingin ja Tampereen seuduilla. Kaupunkien ja valtion on nyt jatkotoimin varmistettava, että investointien hyödyt toteutuvat täysimääräisesti”, raportin laatimiseen osallistunut Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa. Uutta kasvua vanhoilta asemanseuduilta Myös kasvukeskusten olemassa olevat asemanseudut muodostavat merkittävän kaupunkirakentamisen potentiaalin. Erinomaisilla paikoilla kaupunkien ytimissä sijaitsevia vanhoja, vajaakäyttöisiä asemanseutuja on Suomessa kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, yhteensä jopa parikymmentä. Rata-alueet halkovat usein kaupunkeja jakaen niitä erillisiin osiin. Raportissa todetaan, että vetovoimaisia kaupunkikeskustoja voidaan laajentaa asemaseuduille uudistamalla ratapihoja, siirtämällä toimintoja muualle tai rakentamalla kansia raiteiden päälle. Muutos on jo käynnissä muun muassa Tampereella ja Hämeenlinnassa. Asemanseutujen kehittämistä on hidastanut etenkin maanomistuksen pirstoutuneisuus. Alueiden infra ja maa-alueet jakautuvat VR:n, Liikenneviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kesken. ”Valtion tulee luovuttaa asemien tienoilla liikenteelle tarpeettomaksi käyneet maat uuteen käyttöön. Näin mahdollistetaan kaupunkien kehittäminen, vapautetaan valtion varallisuutta tuottavampaan käyttöön ja luodaan edellytyksiä kasvulle. Kaupunkien on puolestaan otettava näiden alueiden kehittäminen johtoonsa”, MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen sanoo. Valtiovarainministeriöllä on jo parin vuoden ajan ollut valtion maanomistajien yhteistyöryhmä, jossa on selvitetty myös asemanseutujen maanomistuskäytäntöjä. Ryhmän loppuraporttia odotetaan julkaistavaksi lähiaikoina. Antikainen kertoo kaupunkien kasvun esteiden jarruttaneen Suomessa koko talouden kasvua, joka maailmanlaajuisestikin tapahtuu lähes yksinomaan kasvavilla kaupunkiseuduilla. Tämä johtuu siitä, että talous suosii nykyisin urbaaneja elinkeinoja ja hyötyy kasautumiseduista. Asemanseutujen merkitystä puolestaan korostaa 2000-luvulla tapahtunut muutos sekä yritysten että asukkaiden halukkuudessa hakeutua raideliikenneyhteyksien varrelle. Kaupunkipolitiikan tiekartaksi kutsutussa raportissa ehdotetaan paitsi asemanseutujen kehitystä ja tonttitarjonnan vauhdittamista, myös usean hallituskauden ylittävää liikenneinvestointiohjelmaa sekä uusia vaihtoehtoja infrastruktuurin rahoitukseen. MDI on koonnut raportin Rakennusteollisuus RT:n, SAK:n, Rakennusliiton, Rakennustietosäätiön ja Hypo-pankin kanssa näiden aloitteesta. Työpajoihin on lisäksi osallistunut useita asiantuntijoita sekä edustajia kuudesta kaupungista: Espoosta, Hämeenlinnasta, Kuopiosta, Lahdesta, Tampereelta ja Turusta. Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta -raportti löytyy osoitteesta www.mdi.fi/kaupunkipolitiikantiekartta.
↧