Helsingissä 1960–1979 rakennetut kerrostalot ovat tulleet elinkaaressaan siihen vaiheeseen, jolloin on syytä tehdä sekä linjasaneeraus että julkisivun peruskorjaus. Korjauskustannukset rasittavat yhtiöiden taloutta rankasti. SKH-Isännöinti Oy tutki isännöinnissään olevien taloyhtiöiden hoitovastikkeet, lämmityskulut, korjauskustannukset sekä vieraan pääoman osuuden. Vertailussa on mukana pääkaupunkiseudulla noin 230 kerrostaloa, joista lähes 50 on rakennettu 60- tai 70-luvulla. Näiden vanhempien kerrostalojen korjauskustannukset olivat noin 60 euroa neliöltä vuonna 2014. Vuonna 2015 kustannukset olivat lähes kolminkertaistuneet ollen hieman alle 150 euroa neliöltä. Kasvua on huimat 146,3 prosenttia. – Lähiöiden korjauspommi on nyt selvästi toteutumassa, toimitusjohtaja Markku Kulomäki SKH-Isännöinnistä toteaa. 1980-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa korjauskustannukset olivat viime vuonna noin 76 euroa neliöltä, kun vastaava summa oli edellisenä vuonna noin 50 euroa. Velkaa yli 300 euroa neliölle Hoitovastikkeiden nousu on ollut hyvinkin maltillinen eli jopa alle keskimääräisen ansiotason nousun. 60- ja 70-luvuilla rakennetuissa yhtiöissä hoitovastike oli viime vuonna 4,22 euroa neliöltä, kun se vuonna 2014 oli 4,20 euroa. Vanhojen ja uudempien kerrostalojen vastikkeissa ei ole suurtakaan eroa. 1980-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa taloissa vastike oli keskimäärin 4,18 euroa neliöltä vuonna 2015 ja 4,10 euroa neliöltä edellisenä vuonna. – Varmaankin vastikkeita ei haluttu nostaa johtuen yleisestä kustannus- ja palkkatason kehityksestä. Toisaalta lainarahoitusta oli tarjolla edullisesti eli sitä käytettiin korjauskustannuksiin reilusti, Markku Kulomäki sanoo. Vieras pääoma onkin lisääntynyt taloyhtiöissä reippaasti. Vertailun vanhemmissa taloyhtiöissä sitä oli yli 330 euroa neliötä kohti, mikä oli lähes 60 prosenttia edellisvuotta enemmän. Nuoremmissa yhtiöissä vierasta pääomaa oli noin 230 euroa neliölle, nousua edellisvuodesta noin 23 prosenttia. – Taloyhtiöihin ei ole syntynyt ennakkoon säästämisen kulttuuria, joten ulkopuolista rahoitusta tarvitaan korjausten tullessa ajankohtaisiksi. Taloyhtiöiden lainoituksen kasvu on aivan valtavaa verrattuna yksityishenkilöiden lainanottoon. Suomalaiset kotitaloudet velkaantuvatkin nyt myös taloyhtiölainan seurauksena.
↧