Arkiset energiaa säästävät teot ovat suomalaisten mielestä tärkeitä ilmastonmuutoksen estämiseksi ja omien kulutusmenojen pienentämiseksi. Vaikuttavuuden näkökulmasta he siirtävät vastuun tehostamistoimista mieluummin yritysten vastuulle. TNS Gallup Oy tutki suomalaisten energiansäästöasenteita Motivan pyynnöstä talvella 2016. Ymmärrys omasta kulutuksesta hukassa – Peräti 97 prosenttia suomalaisista pitää energian säästämistä arjessa tarpeellisena, ja yli 40 prosenttia vastanneista ajatteleekin jo tehneensä kaikkensa sen eteen. Epäilen, että tässä kohtaa suomalaiset ajattelevat itsestään liian positiivisesti, arvioi Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski tutkimustuloksia. Kuluttajat näyttävät elävän kultaisen pilven reunalla myös omaa energiankulutustaan arvioidessaan. Tutkimukseen vastanneista energiansäästöön välinpitämättömästi suhtautuvasta kymmenyksestä puolet arvioi tietävänsä hyvin oman veden ja sähkön kulutuksensa. Peräti 80 prosenttia keski-ikäisistä miehistä väittää tuntevansa tarkasti kotitalouden energiankulutuksen. – Tutkimustuloksissa ja käytännön neuvontatyöstä muodostuneessa näkemyksessä on ristiriita. Kokemustemme mukaan suomalaisilla ei ole realistista käsitystä oman energiankulutuksensa kuukausi- tai vuositasosta. Tärkeä kulutustieto jää verkkopankkiin, kun laskut eivät enää tule postissa kotiin kuten ennen, Suur-Uski sanoo. Järkevien energiansäästöratkaisujen tekeminen edellyttää oikeat kulutuslukemat sekä ymmärrystä siitä, missä laitteissa ja käyttötilanteissa sähköä ja lämpöä kuluu. Tietoa esimerkiksi sähkönkäytöstä on tarjolla sähköyhtiön kulutusseurannan verkkopalveluissa, mutta aktiivisten käyttäjien määrä on vielä pienehkö. Sähkölaskusta kulutusta sanoo seuraavansa 63 prosenttia vastaajista. Vain joka viides hyödyntää sähköyhtiön kulutusseurantapalvelua ja 14 prosenttia seuraa kulutusta kotona kulutusmittarilla. Asenteet kunnossa, mutta käytännön teot ontuvat Yli 70 prosentille suomalaisista yritysten energiansäästön sääntely laeilla ja säädöksillä olisi hyväksyttävää, mutta vain 40 prosenttia sallisi sen kuluttajien kohdalla. Jotta suomalaisten halukkuus energian säästöön ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn muuttuisi vaikuttaviksi teoiksi, olisi nyt omaksuttava uutta tietoa ja tapoja vanhojen tuttujen säästötoimien rinnalle. Esimerkiksi valaistuksen sammuttaminen kuuluu rutiineihin 80 prosentilla suomalaisista, mutta tätä tärkeämpää on onnistunut lamppuvalinta. Hyllystä pitäisi poimia kotiin energiatehokas lamppu, mikä tänä päivänä yleensä tarkoittaa ledilamppua. Kuitenkin vain vajaa 40 % vastaajista on vaihtanut lamput energiatehokkaisiin. – Pitkävaikutteinen arjen energiatehokkuutta edistävä teko on huolella harkittu laitehankinta. Vaikka suomalaiset sanovat tuntevansa laitteiden energiamerkinnän hyvin ja jopa vaikuttavan ostopäätökseen, vain 6 prosenttia vastanneista myönsi vaihtaneensa kodinkoneita energiapiheihin laitteisiin, Suur-Uski toteaa. Parhaiten tunnetaan jääkaappien, pyykinpesukoneiden sekä pakastinten energiamerkit (noin 40 % vastaajista). Vain muutama prosentti vastaajista osasi mainita esimerkiksi ilmanvaihtokoneet, huoneilmastointilaitteet ja liesituulettimet laitteiksi, joilla on energiamerkki. – Energiatehokkuus ja laitteen suorituskyky kulkevat usein käsi kädessä, joten laatua arvostava tekee valinnan energiamerkinnän perusteella, onpa omalla hankintalistalla kylmäsäilytyslaite, imuri tai televisio. Oikea käyttö, laitteiden asetusarvot ja käyttämättömien laitteiden sammuttamien koskevat ihan jokaista laitetta kotona, Suur-Uski sanoo. Raha on vahva motiivi Energiansäästöön kannustaa vahvimmin oma taloudellinen hyöty. Yli puolelle vastanneista se on ensisijainen syy energiaa säästäviin valintoihin. Lähes 60 prosenttia vastaajista myöntää, että huomattavat energianhinnan korotukset motivoisivat säästämään energiaa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muut luontoarvot sekä huoli energian riittävyydestä saavat noin kolmanneksen suomalaisista tehostamaan omaa energiankäyttöään. – Energiansäästössä onnistuminen edellyttää, että omasta kodista ja asumistavoista tunnistaa keskeisimmät energiankäyttöön liittyvät tekijät ja hallitsee järkevällä tavalla kokonaisuutta. Mikäli omat tiedot eivät riitä, apua voi hakea esimerkiksi kuluttajien energianeuvonnasta tai energiayhtiön neuvonnasta, Suur-Uski kannustaa. Viisi valittua faktaa* suomalaisten asenteista energiansäästöön 97 % pitää tärkeänä, että jokainen tekee energiaa säästäviä tekoja arjessaan. Lähes 90 % tekee edes jonkin verran energiaa säästäviä tekoja. 50 %:lle tärkein motiivi energiansäästöön on oma taloudellinen hyöty. Energian hinnan nousu ajaisi ihmisiä tehokkaimmin säästämään energiankulutuksessaan. Luonnonsuojelu tai muu yhteinen hyvä on tärkeä motiivi naisista 30 %:lle ja miehistä 15 %:lle. Yli 40 % suomalaisista kokee, ettei heillä ole enempää keinoja säästää omasta energiankulutuksestaan. Puolet suomalaisista kuitenkin hakee oma-aloitteisesti tietoa tehostamiskeinoista internetistä ja lehdistä. 70 % mielestä yritysten energiansäästämistä voisi säännellä laeilla ja säädöksillä, mutta vain 40 % sallisi sen kuluttajien kohdalla. *) Kestävä kuluttaminen -tutkimukseen vastasi 1 500 18-75 -vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen teki Motiva Oy:n tilauksesta TNS Gallup alkuvuodesta 2016. Lisätietoa www.motiva.fi/koti_ja_asuminen www.eneuvonta.fi
↧