Kiinteistöliiton tekemä Indeksitalo-vertailu osoittaa, että esimerkkikerrostalon hoitokulujen kasvu on hidastunut tänä vuonna. Samaan aikaan on kuitenkin huomattava, että korjauskustannukset ovat lisääntyneet voimakkaasti -Hoitokulut ja verorasitus ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti. Tämän vuoden pieni tasaantuminen hoitokulujen nousussa on varmasti osaltaan hillinnyt ainakin yksityisten vuokranantajien painetta vuokrien nostamiseen. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen suurten keskusten korjausmenot ovat kuitenkin voimakkaasti nousseet. Tämä nakertaa asuntosijoittamisen kannattavuutta, näkee Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Hoitokulut jälleen kasvuun vuonna 2017 -Näyttää valitettavasti siltä, että vuoden 2016 hieman maltillisempi hoitokulujen kasvu jää vain ohimeneväksi vaiheeksi, kun muun muassa kiinteistöveroa korotettiin budjettiriihessä vielä lisää aiempien korotusten päälle. Pellervon taloustutkimus onkin ennustanut seuraaville kolmelle vuodella jopa viiden prosentin vuosittaista kasvua asumismenoihin, sanoo Koro-Kanerva. -Hoitokulujen kasvu luo väistämättä kovia nousupaineita myös vuokriin. Tämä olisi hyvä ymmärtää paremmin myös valtion ja kuntien politiikassa. Ei voida toisella kädellä ehdottaa vuokrasääntelyä ja vuokrakattoja ja toisella kädellä tehdä koko ajan verotuksellisia ratkaisuja, jotka nostavat asumisen kustannuksia, Koro-Kanerva jatkaa. Kiinteistöveron kiristykset vähentävät myös sijoittajien kiinnostusta Vertailussa mukana olevien kaupunkien joukossa suurin nousu nähtiin Rovaniemellä, jossa tontin kiinteistövero nousi 15 prosenttia ja rakennuksen kiinteistövero peräti 50 prosenttia. Myös muun muassa Forssassa, Jyväskylässä, Kouvolassa kiinteistöverotus puree tänä vuonna huomattavasti edellisvuotta enemmän. -Rovaniemi ja Jyväskylä ovat olleet viime vuosina asuntosijoittajien suosiossa. Kaupungit ovat kehittyneet suotuisasti. Toivottavasti kaupungit toimivat myös jatkossa asumisen ja asuntosijoittamisen kannalta aktiivisesti, jotta kaupunkien kehitys ja investoinnit asuntotuotantoon ja sitä kautta myös elinvoimaisuuteen eivät vaarannu, Koro-Kanerva painottaa. Maakuntauudistus muuttaa rakenteita – kuntien panostukset elinvoimaisuuteen Indeksitalon luvuista voidaan nähdä, että kuntakohtaisesti päätettävät Indeksitalokustannukset* muodostavat runsaat 50 % kaikista kerrostalon hoitokuluista, joten kuntien ja kaupunkien päätöksillä on suuri merkitys asumismenoihin. Tämän lisäksi asumisen kustannuksia nostaa voimakkaasti myös taloyhtiöiden korjauskustannusten nousu. -Maakuntauudistuksen yhteydessä valtion pitäisi kannustaa kuntia satsaamaan elinvoimaan ja vetovoimaisuuteen. Kuntien pitää aktiivisesti keventää normeja, nopeuttaa kaavoitusprosesseja, päivittää rakennusjärjestys vastaamaan nykypäivää ja kannustaa taloyhtiöitä ja asukkaita hyödyntämään energiatehokkaampia ratkaisuja, kuten aurinkopaneeleja ja maalämpöä, Koro-Kanerva kannustaa. -Valtio voisi myös maakuntauudistuksen yhteydessä poistaa kiinteistöveron alarajan. Tämä antaisi kunnille lisää liikkumatilaa suunnitella omaa veropolitiikkaansa elinvoimaisuuden näkökulmasta, jatkaa Koro-Kanerva. *) Mikä on Indeksitalo-vertailu? Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Nyt julkaistavan Indeksitalo 2016 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 51 kaupunkia ja kuntaa, joista 37 on yli 30 000 asukkaan vertailukaupunkeja. Tiedot ovat syyskuun 2016 mukaisia.
↧