Kotitaloudet ovat alkaneet velkaantua hyvin nopeasti asunto-osakeyhtiöiden kautta. Taloyhtiölainat kasvavat yli 12 prosentin vauhtia, kun asuntolainakannan nousu on kolmen prosentin luokkaa. Syynä ovat korkovähennysoikeuden supistuminen sekä laajat putki- ja julkisivuremontit erityisesti kasvukeskusten kerrostaloissa. Kilpailutilanne on vetänyt taloyhtiölainojen marginaalit alas, joten yhtiölaina tulee nyt asunnonostajalle tai -omistajalle edullisemmaksi kuin oman lainan ottaminen. Asuntomarkkinoilla vedettiin loppukesällä henkeä vanhojen asuntojen kaupassa vahvan kevään jälkeen. Koko vuoden varovaisen myönteinen kehitys jatkuu ensi vuoteen asti, mutta nousu sirpaloituu ja sinkoilee talouden kehityksen mukana. Vanhojen asuntojen kauppaa hiljentää hieman uusien asuntojen nopea rakentaminen. Kaupungistumisen vetovoima ei katoa, vaan suurten kaupunkien väkimäärä ja samalla asuntotarve kasvavat yhä. Helsingin seudun väkiluku nousee yli 15 000 hengellä vuodessa. Toisin sanoen alueelle saapuu joka päivä täysi bussilastillinen uusia asukkaita etsimään itselleen kotia ja uutta asuntoa. Samaan tapaan kuin työmarkkinat ja tuloerot polarisoituvat, näkyy juopa myös asuntomarkkinoilla. Suomessa ei voida puhua yhdestä yhtenäisestä asunto- tai asuntolainamarkkinasta, vaan lukuisista eri osamarkkinoista. Helsingin neliöhinnat ylittävät pääkaupunkiseudun ulkopuolisen alueen keskihinnat jo yli 2300 eurolla. Ero on revennyt historiallisen suureksi, mutta repeytymiä näkyy myös kaupunkien sisällä. Keskustat ja kalliit alueet kukoistavat, muuttotappioalueet murtuvat. Asuntomarkkinakatsauksen 4/2016 voi lukea kokonaisuudessaan Hypon internetsivuilla www.hypo.fi.
↧