Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritysten tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä työympäristöt ovat tapaturmattomia. Yritykset ovat sitoutuneet siihen, että työmailla ja tehtaissa työtapaturmat kitketään siihen mennessä minimiin. Joissain yrityksissä nollaa tapaturmaa on jo päästy maistamaan.
Yrittäjä Lounais-Suomesta: ”Yli kymmenen vuotta menty ilman työtapaturmia.”
Kun pienessä yrityksessä mennään yli kymmenen vuotta ilman ainuttakaan työtapaturmaa, vastaa se kymmenen kertaa suuremmassa yrityksessä vuotta ilman tapaturmia. Rakennusliike Laaksokunnas Oy rakentaa kerrallaan paria työmaata, työntekijämäärä vaihtelee viidestä kymmeneen.
- Kymmenen vuotta on menty ilman tapaturmia, ja ylikin, toimitusjohtaja Matti Laakso sanoo tyytyväisenä. Hän ei edes muista, koska viimeksi työmaalla olisi sattunut poissaoloon johtanut työtapaturma.
Suojavarusteiden pitää olla kunnossa, koneiden ja laitteiden hyväksyttyjä, Laakso summaa hyvän turvallisuuden perusteita. Pari asiaa nousee kuitenkin muiden yläpuolelle, kun kysyy seikkoja hyvän työturvallisuuden takana.
- Oma vakiintunut henkilökunta ja siisteinä pidettävät työmaat, Laakso vastaa. Yrityksen työmaamestari Jukka Kunnas on työskennellyt yrityksessä 30 vuotta, ja yhdessä miehet ovat rakentaneet yli tuhat asuntoa. Ilmeisen turvallisesti.
Turvallisella työmaalla on mukavampi työskennellä. Harva yrittäjä tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että turvallisuuden kohentuminen tuo yritykselle myös kunnon säästöt.
- Saimme lakisääteisen tapaturmavakuutuksen hintaan noin kolmanneksen pudotuksen, kun vakuutusyhtiö huomasi että meillä ei ole tapaturmia ollut, kertoo Rakennus-Lalla Oy:n toimitusjohtaja Jari Lalla. Säästösumma on Lallan mukaan merkittävä pienelle yritykselle, ja hyvä kannuste jatkaa turvallisuuden parantamista.
Noin 15 työntekijää tytäryhtiöineen työllistävä yritys on ollut yli viisi vuotta kokonaan ilman työtapaturmia. Työturvallisuutta pidetään koko ajan esillä kokouksissa ja työn suunnittelussa. Työntekijät suhtautuvat asiaan positiivisesti.
- Kaikki ovat ymmärtäneet, että turvallisuus on yhtä lailla työntekijöiden kuin yrityksenkin asia. Siitä hyötyy kaikki. Esimerkiksi siisteys on aika pahuksen tärkeää. Jos joudut koko ajan hyppimään sorakasojen yli, niin kyllä helposti jotain ikävääkin sattuu, Lalla toteaa.
Yksi asia häntä työturvallisuuden hoidossa kuitenkin harmittaa. Jos määräyksiä aina katsotaan pilkulleen, voi se johtaa joskus outoihin tilanteisiin. Sellainen ei enää edistä hyvää työturvallisuutta, Jari Lalla epäilee.
Kahden sortin yrityksiä?
Koko rakennusalalla sattuu edelleen paljon tapaturmia, mutta erot yritysten välillä ovat suuria. RT:n talonrakennuksen jäsenyritysten parissa tehty kysely osoitti, että jäsenyrityksen työntekijän riski joutua tapaturman uhriksi oli puolta pienempi verrattuna työntekijän riskiin koko alalla. Voidaankin kysyä, onko ala jo jakautunut kahtia, hyvän ja huonon turvallisuuskulttuurin omaaviin yrityksiin?
Tärkeintä tapaturmien torjunnassa on aina estää ihmisille aiheutuvat henkiset ja ruumiilliset kärsimykset. RT:n jäsenyrityksissä on huomattu, että hyvä työturvallisuus ja tapaturmien vähentyminen eivät kuitenkaan lisää vain työhyvinvointia, vaan myös parantavat yrityksen taloudellista tulosta. Yhden työtapaturman keskimääräinen hinta lasketaan tuhansissa euroissa. Myös yhteiskunnalle tapaturmista aiheutuva kustannus pienenee.
Hyviä tuloksia
Rakennusteollisuus RT:n jäsenliikkeet ovat ottaneet käyttönsä monia keinoja nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on vähentää tapaturmia 30 prosenttia joka vuosi vuoteen 2020 mennessä.
Yritysjohto, henkilökunta, yhteistyökumppanit ja alihankkijat sitoutetaan ja koulutetaan työturvallisuuteen. Työhön perehdytys, työturvallisuuskortti, vaarojen tunnistaminen ja henkilösuojainten käyttö ovat itsestäänselvyyksiä turvallisella työpaikalla. Työntekijöiden asenteet pyritään saamaan työturvallisuudelle myönteisiksi. Työturvallisuudelle laaditaan tavoitteet, ja sen kehitystä seurataan.
Hyvin tehdystä työturvallisuustyöstä nähdään konkreettisia tuloksia koko ajan. Tuoreena esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi Skanskan Nolla tapaturmaa –foorumissa äskettäin saamat tasoluokitukset. Osa Skanskan yksiköistä nousi luokituksen ykköstasolle, niiden työturvallisuus on jo maailman kärjessä.
Toinen tuore esimerkki siitä, miten yritykset itse kehittävät työturvallisuutta, on NCC:n Aja hiljaa -kampanja. Sen tarkoituksena on parantaa tietyömaiden turvallisuutta kannustamalla autoilijoita hiljentämään vauhtia tietyömaan kohdalla ja turvata niin tiellä liikkujia kuin siellä työskenteleviä.
Kolmas esimerkki on rakennusalan työturvallisuuspuistot. Ouluun on nousemassa maamme toinen turvapuisto Espooseen vuonna 2009 perustetun Rudus-turvapuiston rinnalle. Niiden rasteilla työntekijät ja opiskelijat pääsevät harjoittelemaan todellisia rakennusalan vahinkotapahtumia. Turvapuistojen perustajina on joukko teollisuuden ja palvelualojen toimijoita.
Tapaturmariski laskenut tasaisesti
Rakennusala on pitkään synkistellyt tapaturmatilastojen kärjessä. Uutisista on voinut lukea milloin kaatuneesta nosturista, milloin räjäytystyömaan virheistä. Työpaikoilla kompuroidaan ja pudotaan, työntekijöiden silmät ja sormet ovat vaarassa, kun töitä tehdään käsin ja käytetään paljon koneita.
Kulisseissa on kuitenkin tapahtunut paljon sellaista, mikä ei ole juuri uutisiin saakka yltänyt: alalla ja yrityksissä on tehty työtä tapaturmien vähentämiseksi jo useiden vuosien ajan. Rakentamisen tapaturmamäärää kuvaavan tapaturmataajuuden käyrä onkin laskenut tasaisesti vuodesta 2005 lähtien.
Työsuojeluyhteistoiminnalla voidaan vähentää työtapaturmia, kuolemantapauksia ja ammattitauteja. Toiminta on kannattavaa myös taloudellisesti. Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritykset ovat osoittaneet, että suunnitelmallisella toiminnalla nolla tapaturmaa -taso on jo nyt mahdollinen.