Pankkien tiukentunut luottopolitiikka ja lainamarginaalien nosto uhkaavat kasvattaa asuntoyhtiöiden jo nyt laiminlyötyjen korjausten määrän hallitsemattomaksi. Rakennusten välttämättömät korjaukset jätetään tekemättä tai niitä lykätään, kun rahoituksen saaminen on epävarmaa tai sen hinta on kova.
- Mikäli rakennuskannan rapistumista ei pysäytetä, ensi vuosikymmenellä on sylissä pommi, jonka hallittu purkaminen tulee olemaan vaikeaa, LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimitusjohtaja Jari Syrjälä varoittaa.
Vakuutusyhtiöt korvasivat esimerkiksi vesivahinkoja ja niistä johtuvia kosteus- ja homevauriota vuonna 2012 yli 160 miljoonalla eurolla. Määrä on kasvanut merkittävästi, ja se johtuu pääosin puutteellisesta kunnossapidosta ja korjaamisesta. Taloteknisten korjausten lisäksi tarvitaan julkisivu-, ikkuna-, vesikatto- ja hissiremontteja.
Pankkien lainakäytännössä asuntoyhtiöt rinnastetaan yrityksiin. Käytännössä taloyhtiöt ovat kuitenkin riskittömiä lainanottajia.
- Asuntolainojen kysyntä on vähentynyt, ja tämä voi näkyä perusparannuksiin haettavien lainojen ehdoissa. Taloyhtiöitä voi rokottaa, kun tiedetään, että rakennusten iän perusteella edessä on välttämättömiä korjauksia, Syrjälä arvelee.
Maamme rakennuskannan korjausvelka on jopa 50 miljardia euroa. Määrä on merkittävä määrä suhteessa koko rakennuskannan 350 miljardin euron arvoon. Korjausten ja kulumisen välille on 2000-luvulla jäänyt vuosittain noin 3 miljardin euron korjausvelka.