Jos asukkaat tuntisivat toisensa paremmin, monet kinat jäisivät käymättä, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm sanoo.
Näin häiriötilanteissa edetään
- Kun havaitset häiriötä, kirjaa se ylös: millaista häiriö oli, milloin ja mihin kellonaikaan sitä tapahtui.
- Jos häiriö on jatkuvaa tai toistuvaa, ota asia puheeksi naapurin kanssa. Usein pelkkä keskustelu saattaa riittää, sillä asukas ei välttämättä ymmärrä olevansa häiriöksi.
- Muista oma turvallisuus. Harkitse tilanteen mukaan, kannattaako naapurin oven taakse mennä koputtelemaan. Väkivaltatilanteissa on parempi soittaa poliisit paikalle.
- Jos keskustelu naapurin kanssa ei auta, tee häiriöstä kirjallinen ilmoitus ja ota yhteyttä isännöintiin.
- Isännöinti arvioi, pitääkö tilanteeseen puuttua ja huomauttaa häiriöstä. Tarvittaessa taloyhtiön johto toimii sovittelijana ja pyrkii löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.
- Jos sovittelu ei tuota tulosta, taloyhtiön hallitus voi päättää, että se antaa häiriköivälle asukkaalle varoituksen asunnon hallintaanotosta. Jos häirikkö on vuokralainen, varoitus annetaan sekä vuokralaiselle että asunnon omistajalle.
- Asukkaalle pitää kertoa jo varoituksessa peruste asunnon mahdolliselle hallintaanotolle. Hallintaanotto tapahtuu aina painavista syistä, ja häiritsevän toiminnan tulee olla jatkuvaa tai toistuvaa.
Yksi varoitus riittää
Yleinen uskomus on, että huoneiston hallintaanotto ja asukkaan häätö edellyttävät kolmea varoitusta. Todellisuudessa jo yksi varoitus riittää, jos asukas sen saatuaan jatkaa häiritsemistä.
Varoitus annetaan kirjallisesti ja sen toimittaa perille haastemies tai isännöitsijä henkilökohtaisesti todistajan läsnä ollessa tai postin kautta saantitodistuskirjeenä. Tärkeää on, että taloyhtiö voi todistaa toimittaneensa varoituksen perille, jos vastaanottaja myöhemmin kiistäisi saaneensa sen.