Älykäs ja huomaamaton teknologia parantaa ikääntyneen tai muistisairaan hyvää arkea ja mahdollisuuksia asua kotona, esimerkiksi ennakoimalla toimintakyvyn muutoksia. Teknologian tutkimuskeskus VTT tutkii, miten ikäteknologia ja robotit saadaan palvelemaan paremmin arkea sekä suhtautumista palvelurobotteihin. On syntymässä nopeasti kasvava, uusi senioripalvelujen kuluttajamarkkina, jossa edelläkävijäorganisaatiot saavat kilpailuedun.
Monen ikäihmisen tai muistisairaan terveys tai kyky pärjätä kotona voi heikentyä huomaamatta. Kaukana asuvat omaiset tai terveydenhuolto eivät pysty seuraamaan riittävän tarkasti toimintakyvyn muutoksia. Reagointi heikentyneeseen tilanteeseen voi jäädä liian myöhäiseksi, ja ikäihmisen toimintakyky saattaa romahtaa.
“Muutoksen varhainen havaitseminen on sekä yksilön että koko yhteiskunnan etu, kun päästään antamaan oikeanlaista hoitoa ja kuntoutusta riittävän varhaisessa vaiheessa”, sanoo johtava tutkija Jaana Leikas.
Ikääntyneiden määrä kasvaa
Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti, ja yhä useampi asuu kotonaan pitkään. Suomessa on jo nyt yli 65-vuotiaita noin 20 % väestöstä ja vuonna 2030 arviolta reilut 25 %. Erityisesti muistisairaiden osuus on kasvussa.
Hyvinvoinnin ja hyvän arjen kannalta omassa kotona pärjäämistä on tärkeä tukea mahdollisimman monipuolisesti. Huomaamaton teknologia auttaa havaitsemaan ja tunnistamaan arjen kriittiset muutokset. Ratkaisut hyödyntävät erityisesti ikäihmisen aktiivisuuden tunnistavaa anturiteknologiaa ja esineiden internetiä IoT:tä. Tietoa keräävät kodinkoneet, talotekniikan järjestelmät, huonekalut ja robotit. Esimerkiksi jääkaappi kertoo, onko isoisän jääkaapin ovea avattu. Nojatuoli mittaa isoäidin sydänsähkökäyrän. Ulko-oven avaaminen yöaikaan voi olla hälytysmerkki muistisairaudesta.
Antureilla tieto suoraan lääkärille
Ikäihmiset voivat siirtää antureiden keräämät tiedot valtuuttamilleen tahoille: esimerkiksi kotihoidon henkilökunta ja hoitava lääkäri voivat käyttää tietoja suunnitellessaan henkilön tarvitsemia palveluja, hoitoa tai lääkitystä. Koska tiedon tulkinnassa ja eteenpäin välittämisessä korostuvat kysymykset tiedon omistajuudesta ja yksilön yksityisyydensuojasta, kehitystyön on tärkeää tapahtua yhdessä ikäihmisten ja heidän läheistensä kanssa.
Hyvää ikääntymistä tukeville digitaalisille senioripalveluille on kysyntää: Suomalaisten suhtautuminen robotteihin on Euroopan positiivisimpia. Suomalaisista 73 % suhtautuu robotteihin (mukaan luettuna teollisuus- ja palvelurobotit) positiivisesti. EU-maista Suomella on eniten kokemusta robottien käytöstä työssä (11 %). Kymmenen vuoden sisällä 37 % suomalaisista on kiinnostunut ostamaan robotin kotiinsa – luku on EU-maiden toiseksi korkein (keskiarvo 20 %). * Kehityksen myötä hoivapalvelun tulevaisuutta ovat erilaiset robotit, joiden tehtävänä on esimerkiksi avustaa ja viihdyttää senioreita omassa kodissa tai palvelutalossa, edistää sosiaalisia suhteita lähiomaisiin sekä hoivatyön tukeminen.
* Lähde: Special Eurobarometer 427 Autonomous Systems (2015).
Anni ja Onni – Huomaamaton teknologia arjen apuna -julkaisun ovat toimittaneet Jaana Leikas VTT:ltä ja Helena Launiainen Miina Sillanpään Säätiöstä. Kirja on suunnattu ikäihmisille, omaisille, hoitoalan henkilöstölle, teknologian keittäjille ja päättäjille.
Artikkeli Isoisän jääkaappi kertoo pian, onko ovea muistettu avata julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.