Nykyisen hallituksen ohjelmassa on tavoite nostaa kiinteistöveron osuutta kuntien verotuotoista. Verotuottojen kasvattamisen ohella tavoitteena on tehdä kuntien tulopuolesta nykyistä vähemmän suhdanteiden mukaan vaihteleva. Osana tätä tavoitetta valtionvarainministeriöllä on parhaillaan lausunnolla hallituksen esitysluonnos kiinteistöverosta. Esityksen mukaan kiinteistövero kiristyy ensi vuodesta lähtien noin 10 prosenttia ilman, että kosketaan kiinteistöveroprosentteihin. Kiristys muodostuu ikäalennusten leikkauksesta, rakennusten jälleenhankinta-arvojen nostamisesta sekä rakennusmaan verotusarvojen nostamisesta.
Kerrostalojen ylläpitokustannukset ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin miltei viisi prosenttia vuodessa, selvästi enemmän kuin käytettävissä olevat tulot. Tulevina vuosina ero myös jatkunee suurena. Asumiskustannukset ovat erkaantumassa yhä selvemmin tulokehityksestä. Tätä kehitystä kiinteistöveron kiristyksen kaltaiset toimenpiteet yhä voimistavat. Onkin yhä enemmän syytä pohtia poliittisesti, millä tämä kierre saataisiin katkaistua, korostaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Taloyhtiöremonttien kotitalousvähennyksellä vauhtia korjauksiin ja talouteen
Kiinteistöliiton mielestä kotitalousvähennys on laajennettava asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin. Uudistus puskisi lisävauhtia korjausrakentamiseen, ja auttaisi rajoittamaan korjausvelan kasvua. Lisäksi kotitalousvähennyksen laajentaminen olisi hyödyllinen energiatehokkuustavoitteiden ja energian säästön saavuttamisen kannalta. Kiinteistöliitto on tehnyt asiaa koskevan aloitteen, toteaa Harri Hiltunen.
Omakotiliitto: kiinteistö- ja energiaveron kiristyksistä luovuttava
Omakotiliiton mielestä kiinteistöveron avulla ei pidä paikata kuntataloutta. Kiinteistöveroja ollaan nyt kiristämässä kiinteistöjen arvostusperusteiden nostamisella. Näyttää siltä, että ikäalennuksista tuleekin ´ikälisä´, kun pelkästään arvostusperusteiden nosto kasvattaa kiinteistöveroa miltei 10 prosenttia, korostaa toiminnanjohtaja Kaija Savolainen Omakotiliitosta. Kiinteistöverotuksen avoimuus ja läpinäkyvyys kiinteistöveroprosentteihin perustuvana on menettämässä merkitystään, kun kiinteistöverotuksen perusteita hämärretään.
Valtioneuvoston kehysriihessä suunniteltu sähköveron korotus kohdistuu voimakkaasti erityisesti pientaloasumiseen ja korjausrakentamiseen. Lämmitysjärjestelmäremonttien edistämiseksi ja rakennusalan työtilanteen parantamiseksi olisi myös harkittava energia-avustusjärjestelmän laajentamista pientaloille.
Jo toteutuneet päätökset ovat erityisesti rangaisseet pientuloisia eläkeläisiä.Asumismenot 2013-tutkimuksessa omakotitaloissa asuvien eläkeläisten menot ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana eniten, öljyllä lämpiävässä omakotitalossa peräti 8,2 % vuosittain. Kotitalouksen pientalo-omaisuuden huolehtiminen edellyttää korjausinvestointeja ja siksi suunnitelluista asumismenojen nostoista pitää luopua.
Omakotiliitto palauttaisi kotitalousvähennyksen entiselle tasolleen
Kotitalousvähennyksen kansantaloudellinen merkitys on ollut suuri pientalojen remonteissa, korjausvelan poistamisessa, rakennusalan työllisyyden edistämisessä ja harmaan talouden torjunnassa. Omakotiliiton mielestä tässä suhdannetilanteessa on tärkeää, että kotitalousvähennyksen määrää korotetaan ja myös suunnittelu hyväksytään osaksi vähennystä. Kotitalousvähennyksen määrä tulee palauttaa entiselleen, 3000 euroon/puoliso ja määrään oikeuttava työn osuus tulee palauttaa 60 prosenttiin.