Maakuntahallitus on nimennyt Helsingin Kallion Vuoden uusmaalaiseksi kaupunginosaksi 2017. Valinnan ratkaisi kalliolaisten avoimesti verkottunut yhteistoiminta. Yhteisöllisyys on jokapäiväistä ja näkyy esimerkiksi pitkäjänteisessä kaupunkikulttuurityössä, josta on vastannut Kallion Kulttuuriverkosto, kuin myös uudemmassa pop-up -toiminnassa.
Kulttuuriverkoston tapahtumien lista on pitkä ja mukana on satoja paikallisia kulttuuritoimijoita. Yksi Suomen vanhimmista ja suurimmista kaupunginosafestivaaleista on keväinen Kallio kukkii, joka houkuttelee osallistujia ympäri Helsinkiä, ja on ollut merkittävä suunnannäyttäjä suomalaisessa kaupunkikulttuurissa. Kallion Kulttuuriverkosto oli merkittävässä roolissa myös kuvassa olevan elokuvateatteri Rivieran tilojen löytämisessä.
Yhdessä tekemisen ansiosta asukkaat kokevat Kallion hyvänä paikkana asua ja elää. Monenkirjava asukkaiden yhteisö on oppinut myös pitämään erilaisuutta arvona ja ottamaan kaikki mukaan toimintaan.
– Kallio on ollut ehdolla jo useana vuonna ja oli jo korkea aika palkita kalliolaisten hieno työ yhteishengen eteen, kertoo erityisasiantuntija Tarja Haili Uudenmaan liitosta.
Uudenmaan liiton kunniamaininta ja 2 000 euron avustus toiminnan kehittämiseen myönnetään kaupunginosan kolmelle aktiiviselle yhteisölle: Kallion Kulttuuriverkostolle, Kallio-seuralle ja Kallio-liikkeelle
Vuoden valinnalla pitkät perinteet
Uudenmaan liiton tunnustus asuinalueiden vaalijoille on myönnetty vuodesta 1988 lähtien. Vuorovuosin nimetään vuoden kaupunginosa ja vuoden kylä. Nimeäminen perustuu uusmaalaisten järjestöjen ja asukkaiden ehdotuksiin, joita voi syksyisin jättää Uudenmaan liiton verkkosivuilla.
Eri alojen asiantuntijoista koostuva raati seuloo ehdotuksista kolmen kärjen, joista maakuntahallitus valitsee voittajan. Tänä vuonna ehdolla oli 11 kaupunginosaa.
Artikkeli Kallio on Vuoden uusmaalainen kaupunginosa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.
