Kaikkien kuntien kannattaisi tarkistaa kiinteistörekisterit. Yksittäisissä kunnissa rekisteristä saattaa puuttua tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia rakennuksia ja rakennelmia, joista ei ole peritty veroa vuosiin, ehkä vuosikymmeniin.
Päivittäminen voi Kuntaliiton kehittämispäällikön Jukka Hakolan mukaan tuoda kunnille yhteensä ainakin reilut sata miljoonaa euroa lisää. Ja summa napsahtaa kassaan joka vuosi.
Summa on konsulttiyhtiö FCG:n johtavan asiantuntijan Teijo Salmen kokemuksen perusteella todennäköisesti tuntuvasti suurempikin, mahdollisesti jopa 250–350 miljoonaa euroa.
Heinolassa ryhdyttiin tuumasta toimeen. Kaupungin kassaan on kilahtanut kiinteistörekisterin päivittämisen myötä satojatuhansia euroja lisää kiinteistöveroa. Lopullista tuottoa ei voi vielä arvioida.
– Tarkastuksessa löytyi keskustan kaava-alueelta jopa kerrostaloja ja teollisuushalleja, joita ei ollut kirjoissa eikä kansissa, kertoo vastaava rakennustarkastaja Juha Mara.
Sote-uudistuksen jälkeen kiinteistöveron merkitys kunnille kasvaa valtiovarainministeriön arvion jälkeen kaksinkertaiseksi, keskimäärin 16,4 prosenttiin tuloista.
Lisää aiheesta torstaina ilmestyvässä Kuntalehden numerossa 2/2017.
Artikkeli Kuntaliitto: Kunnissa kiinteistöjä, jotka eivät maksa kiinteistöveroa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.