Suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän vaiheet on koottu ensi kertaa kirjaksi. Historiateos Kansan osake. Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet julkaistaan tänään ja on sähköisenä kaikkien luettavissa. Kirjalla juhlistetaan sekä satavuotiasta Suomea että tänään 110 vuotta täyttävää Kiinteistöliittoa.
Asunto-osakeyhtiö hallitsee suomalaisen asumisen kenttää. Suomessa on 88 000 asunto-osakeyhtiötä ja niissä lähes 1,5 miljoonaa asuntoa ja 2,6 miljoonaa asukasta. Asunto-osakeyhtiöjärjestelmän vaiheet on kuitenkin vasta nyt koottu ensimmäistä kertaa kirjaksi.
Historiateoksen ovat kirjoittaneet Esko Nurmi, Laura Puro ja Martti Lujanen, ja se julkaistaan tänään. Kirjan julkaisulla juhlistetaan sekä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa että asunto-osakeyhtiöiden edunvalvojan, Suomen Kiinteistöliiton, 110-vuotista taivalta. Kiinteistöliiton 110-vuotisjuhlaa vietetään tänään.
– Tätä suomalaisen yhteiskunnan kivijalkaa ei vielä koskaan ole laitettu yksiin kansiin. Siksi koko Suomen ja Kiinteistöliiton suurta juhlavuotta on hyvä juhlistaa asunto-osakeyhtiöjärjestelmän historian parissa, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Kirja on luettavissa netissä tässä osoitteessa.
Kodinomistaminen suomalaista yhteiskuntaa vakauttamassa
Asunto-osakeyhtiömalli syntyi 1800-luvun puolivälissä, jolloin Suomi teollistui ja kaupungistui samanaikaisesti. Teollistumisen myötä osakeyhtiöt vakiinnuttivat asemaansa yritysmuotona, mikä loi pohjaa myös asuntojen rakennuttamiselle osakeyhtiömallilla. Kasvavan työväestön siirtyessä kaupunkeihin tarvittiin runsaasti uusia asuntoja. Ensimmäiset osakeyhtiömuotoiset talot olivat vuokrakasarmeja 1800-luvun puolivälissä. 1880-luvulla alkoi syntyä kerrostaloja, joissa asukkaat tulivat omistajiksi.
Keskiluokka otti asunto-osakeyhtiömuodon vähitellen omakseen. Kehitys oli kuitenkin hidas – vielä 1930-luvulla suuri enemmistö kaupunkien ja kauppaloiden väestöstä asui vuokralla, yhteiskuntaluokasta riippumatta. Asunto-osakeyhtiöiden valta-asema vakiintui Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Vuosina 1950-1990 kaupunkiväestön kodinomistusluvut nousivat 30 prosentista lähelle 70 prosenttia. Kaupungeissa tämä tarkoitti siirtymistä vuokrahuoneistoista osakehuoneistoihin. Oma asunto on nostanut ensin keskiluokan ja myöhemmin pienituloisia ”omistavan luokan” jäseniksi.
– Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on hajauttanut omistusta eri yhteiskuntaluokkiin ja toiminut yhteiskuntaa vakauttavana tekijänä, korostaa Harri Hiltunen.
Asunto-osakeyhtiö suomalainen poikkeus
Asunto-osakeyhtiön malli on kansainvälisestikin poikkeuksellinen. Monet Keski-Euroopan kaupunkien kerrostaloista ovat olleet perinteisesti vuokrataloja, mikä on tarkoittanut myös asunto-omistuksen keskittymistä. Suomessa asunto-osakeyhtiö on laajentanut asunto-omistamisen koskemaan kaikkia yhteiskuntaluokkia. Samalla se on tuonut demokraattisen päätöksenteon osaksi ihmisten arkea.
– Asunto-osakeyhtiöt tuovat vakautta suomalaiseen yhteiskuntaan ja ovat todellista lähidemokratiaa. Nämä ovat erinomainen syy juhlia, Hiltunen sanoo.
Artikkeli Suomalaisen asunto-osakeyhtiön historia kirjana julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.