EU:n komissio esittää muuteoksia energiatehokkuusdirektiiviin. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä energiatehokkuuden parantamista ja haluaa olla mukana edistämässä energian tehokasta käyttöä asumisessa ja rakentamisessa. Liiton mielestä valtioneuvoston näkemys vaadittavien toimenpiteiden kustannustehokkuudesta on oikeansuuntainen. Vaatimusten ei tule aiheuttaa kohtuutonta rasitetta kansalaisille esimerkiksi nousevina asumiskustannuksina. Energiatehokkuustavoitteiden ei tulisi ohjata osaoptimointiin.
On hyvä, että valtioneuvosto esittää kansallisten ominaispiirteiden huomioonottamista. Tällöin myös energiansäästövelvoitteen toteutumista arvioitaessa tulisi olla mahdollista laskea mukaan kaikki säästöt kaikista toimista.
Merkittävimmät välittömät vaikutukset kiinteistönomistajille syntyvät mittausta käsittelevän artiklan 9 muutoksista. Komissio esittää määritelmien loppukäyttäjä ja loppukuluttuja erottamista toisistaan, jolloin artiklan vaatimuksia voitaisiin soveltaa tiukemmin esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä. Ehdotuksen mukaan uusissa ja laajamittaisesti peruskorjatuissa rakennuksissa on asennettava aina käyttäjäkohtaiset mittarit riippumatta kustannustehokkuudesta tai teknisestä toteutettavuudesta.
Kiinteistöliitto pitää valtioneuvoston linjausta oikeana: Suomen ei tule kannattaa artiklaan 9 ja 9a liittyviä komission muutosehdotuksia.
Lämmityksen mittausta ja kustannustenjakoa koskevissa säännöksissä on tarpeen antaa jäsenvaltioille mahdollisuus poiketa vaatimuksesta, jos sen täyttäminen ei ole kustannustehokasta tai tekninen toteuttaminen on hyvin vaikeaa.
Kiinteistöliitto katsoo ilolla valtioneuvoston linjausta siitä, että asunto-osakeyhtiömuotoisen kiinteistönomistuksen erityispiirteet on otettava huomioon direktiivin jatkokehittämisessä. Mahdollisuus nykyisen kaltaiseen järjestelmään lämmitys- ja vesikustannusten jaossa on pyrittävä säilyttämään.
Liiton mielestä ei ole näyttöä, joka osoittaisi seisen artiklan muutosehdotusten olevan kustannustehokkaita tai edes parantavan energiatehokkuutta.
Kiinteistöliitto kantaa huolta direktiivitason sääntelyn muuttumisesta entistäkin yksityiskohtaisemmaksi ja joustamattomammaksi. Kansallisten ominaispiirteiden huomioiminen on välttämätöntä.
Omistajat ovat Suomessa parantaneet rakennustensa energiatehokkuutta jo ennen korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia.
Direktiivin kansalliseen voimaansaattamiseen tulisi varata vähintään kaksi vuotta komission ehdottaman yhden vuoden sijaan. Aikaisemmat lainsäädäntöhankkeet ovat konkreettisesti osoittaneet, että yksi vuosi on liian lyhyt aika huolelliselle ja korkeatasoiselle kansallisen lainsäädännön uudistamiselle.
Komissio ehdottaa lisättäväksi direktiiviin velvoitteet rakennusten varustamiseksi sähköisten ajoneuvojen latauspisteisiin liittyvällä infrastruktuurilla.
Kiinteistöliiton mielestä sähköautojen yksityisten latauspisteiden edistäminen on tapahduttava markkinalähtöisesti. Vain näin varmistetaan, että latauspisteiden kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Pisteiden toteuttaminen tapahtuisi käyttäjälähtöisellä ja kustannustehokkaalla tavalla, eikä lainsäädännöllä estettäisi innovaatioiden syntymistä.
Direktiivissä voitaisiin asettaa vaatimuksia uudisrakennuksille. Kiinteistöliitto katsoo, että vaatimukset tulisi asettaa vain uudisrakennuksille ja vaatimustasona tulisi olla kaikissa tapauksissa vain kaapeloinnin valmistelu latauspisteiden mahdollista asentamista varten.
Laajamittaistenkaan korjausten yhteydessä ei tulisi edellyttää varautumista sähköautojen lataamiseen. Laajamittaiset korjaukset eivät useimmiten liity mitenkään pysäköintipaikkoihin. Lainsäädäntö toisi näin ylimääräisiä lisäkustannuksia, jotka pahimmassa tapauksessa voivat estää korjaushankkeen toteutumisen tai aiheuttaa projektin pilkkomisen pienempiin osiin.
Älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori
On oikein, että valtioneuvosto suhtautuu vähintäänkin varauksellisesti älykkäitä ratkaisuja koskevaan indikaattoriin ja komissioon valtaan antaa delegoituja säädöksiä asiaan liittyen. Indikaattorin sisällöstä ja käytöstä tulisi käydä laaja julkinen keskustelu ennen sisällyttämistä EU-tason lainsäädäntöön. Kiinteistöliitto katsoo, että kyseinen kohta tulisi jättää kokonaan pois direktiivistä, eikä komissiolle tule antaa avointa valtakirjaa indikaattorin osalta.
Pidämme älykkäiden ratkaisujen edistämistä tärkeänä. Komission esittämä keino ei ole kuitenkaan oikea tapa viedä asiaa eteenpäin. Komissio ajattelee indikaattorin tarjoavan hyödyllistä lisätietoa mahdollisille uusille vuokralaisille tai ostajille. Historia osoittaa, ettei tämän tyyppiset indikaattorit tai luokitukset oikeasti kiinnosta ihmisiä. Energiatodistuksellakaan ei ole käytännössä n arvoa vuokraus- tai ostotilanteessa. Uusilla indikaattoreilla ei tule luoda lisää byrokratiaa ja kustannuksia rakennusten omistajille.
Artikkeli Kiinteistöliiton kanta energiatehokkuusdirektiivin muutosesitykseen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.