Kiinnostus hyvään ympäristöön ja puutarhaharrastamiseen kasvaa edelleen kaupungeissa KANTAR TNS Oy:n tekemän Kotipuutarha-tutkimuksen perusteella. Moni on kiinnostunut kohentamaan lähiympäristöään viihtyisämmäksi ja myös viljelemään hyötykasveja kotipihallaan. Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori kannustaa perustamaan kaupunkiviljelmiä. Oikea tapa ottaa asia esille on oman taloyhtiön yhtiökokous. Ehdotus piha-asioiden parantamisesta kannattaa tehdä talonyhtiön hallitukselle, joka vie asiaa eteenpäin yhtiökokoukseen. Siellä päätetään viherpelisäännöistä ja sovitaan vihervastaavista.
Me suomalaiset emme enää elä ”Älä tallaa nurmikoita” yhteiskunnassa, jossa pääsääntöisesti rajoitettiin asukkaiden toimintaa omilla pihoilla. Sekä taloyhtiöt että kunnat ovat antaneet yleisiä alueita: puistoja ja pihoja asukkaiden käyttöön, jolloin niistä on enemmän iloa kaikille. Samalla on hyvä päivittää pihan suunnitelma, kun mietitään pihan toimintoja ja kasvillisuutta sekä niihin liittyviä asukkaiden toivomuksia.
GT käyttöön
Hyvä aloitusajankohta viljelylle on kevättalkoot, johon voi pyytää mukaan asiantuntijoita kertomaan viljelyn iloista ja haasteista. Oma GreenTraineri (GT) voi olla vastuuhenkilö talonyhtiön puolesta tai ulkopuolelta. Taulavuori kannustaa hakemaan hyviä ideoita esimerkiksi kevään puutarhamessuilta, jonne voi suunnistaa yhdessä vaikka hallituksen tai vihervastuutiimin kokoonpanolla. Lisävinkkejä saa myös puutarhalehdistä ja -kirjoista. Monella paikkakunnalla on myös aktiivisia puutarhayhdistyksiä.
Yhteisöllisyys parantaa talonyhtiön henkeä
Hyvässä talonyhtiössä sovitaan pelisäännöt puutarhaharrastustoiminnalle. Yhtiökokouksessa rajataan alue, missä viljelyä voidaan harrastaa. Useimmiten talonyhtiö päättää budjetista ja hankkii paikalle viljelylaatikot, mullat ja perustyökalut viljelyä varten. On myös hyvä sopia ja tarvittaessa merkitä laatikot, jotka ovat varattuja aktiiviharrastajille tai vapaita kaikille. Yleinen käytäntö on, että kaikki saavat viljellä, hoitaa ja korjata satoa yhteisistä laatikoista kohtuuden periaatteella.
Silloin voidaan sopia myös hoidosta. Hyötyviljelmiin kannattaa valita kasveja, joista satoa voidaan korjata pitkin kesää ja valita joukkoon esimerkiksi syötäviä kukkia, jolloin puutarhan koristearvokin on taattu. Tavoitteena on hyvä kannustaa kokeilemaan enemmän uusia kasvituttavuuksia kuin viljelemään koko talven perunoita. Jatkuvasatoiset yrtit sopivat mainiosti yhteispuutarhaan.
Ätrsyjä chilejä ja mukavia naapureita
Talonyhtiön oma viljelmä parantaa yleistä viihtyvyyttä, kannustaa pitämään piha-aluetta siistinä, antaa mahdollisuuden tutustua naapureihin ja saa pihan näyttämään kodikkaammalta. Parhaimmillaan eri-ikäiset ja -taustaiset asukkaat löytävät yhteisen mukavan harrastuksen ja toisensa. Satoa voidaan hyödyntää esimerkiksi sadonkorjuujuhlissa. Lapset ja nuoret kannattaa ottaa mukaan toimintaan ja heille voidaan merkitä ihan omia viljelylaatikoita, joissa kasvaa sokerihernettä, basilikaa, mansikoita ja vaikkapa ärtsyjä chilejä.
Vartti päivässä
Jo vartin päivittäinen oleskelu tai työskentely puutarhassa nostaa kuntoa, laskee stressitasoa ja verenpainetta sekä saa mielen rentoutumaan. Puutarhatyöt ovat fyysisesti sopivaa liikuntaa, jossa kehon saa venymään ja pulssin sopivasti nousemaan. Vartti aurinkoisessa puutarhassa myös takaa kesällä riittävän D-vitamiinin saannin, jonka avulla vastustuskyky ja energisyys paranevat.
Puutarhaliitto kasvattaa hyvinvointia. Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on lisäksi edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta.
Artikkeli Viherrytetään yhdessä talonyhtiön pihaa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.