Elinkaarimallit kiinteistöhankkeissa voivat tuoda helpotusta kuntien tukalaan taloustilanteeseen. Espoo on ollut edelläkävijä. Sen kokemuksia Suomen ensimmäisestä elinkaarimallilla toteutetusta kiinteistöstä valotti kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko. Vasemmalla Kiinteistö- ja rekentamisfoorumin puheenjohtaja Tarmo Pipatti, oikealla RAKLIn tekninen johtaja Ilpo Peltonen.
Suomen ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu kiinteistö, Espoon Kaivomestari, joka parhaiten tunnetaan rakennuksessa toimivasta Kuninkaantien lukiosta, on tullut 10 vuoden ikään. Kun vastuu suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta keskitetään yksiin käsiin, ovat tuloksena vielä vuosien jälkeenkin lähes uudenveroisessa kunnossa olevat tilat. Jotta nämä laadukkaasti rakennetut talot olisivat jatkossa sääntö eivätkä poikkeus, Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi vaatii, että talorakennushankkeiden verokohtelu tuodaan samalle viivalle väylärakentamisen kanssa.
Keskiviikkona 4. syyskuuta Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin lehdistölle esittelemä Espoon Kaivomestari on oiva esimerkki elinkaarimallin toimivuudesta. Erinomaisessa kunnossa olevat, siistit ja toimivat tilat suorastaan henkivät kaikkea päinvastaista kuin sitä, minkä kanssa sisäilma- ja homeongelmien kanssa kautta maan kamppailevat monet koulut, päiväkodit ja muut rakennukset päivittäin joutuvat tekemisiin. Osaksi ehkä juuri tästä syystä Kuninkaantien lukio on valmistumisestaan saakka ollut yksi Espoon suosituimmista.
Elinkaarimallit voivat tuoda helpotusta kuntien tukalaan taloustilanteeseen, kun suurten investointien kustannukset voidaan jakaa pitkälle aikavälille. Nykyään elinkaarimallien käyttöä kiinteistöhankkeissa hankaloittaa se, että palveluntuottaja joutuu rakennuksen valmistuessa maksamaan veron koko sopimussummasta kerralla. Kiinteistö- ja rakentamisala pitääkin tärkeänä, että verokohtelu saadaan kunnallisten kiinteistöjen ja valtion väylähankkeiden osalta samanlaiseksi, jotta vero ei kiinteistöhankkeissa erääntyisi kerralla. Tämä tarjoaisi kunnille tuiki tarpeellisen lisävaihtoehdon niiden harkitessa tila- ja infrahankkeidensa toteutusmallia.
”Väylä- ja ratahankkeissa palveluntuottaja voi jo vähentää palvelun tuotannosta aiheutuvat menot tasaisesti koko sopimuskauden aikana. Tämä on käytännössä madaltanut hankkeiden käynnistämiskynnystä ja vähentänyt korjausvelkaa”, KIRA-foorumin puheenjohtaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT:stä kertoo käytännön kokemuksista.
Suomen ensimmäinen elinkaarikiinteistö
Espoon Kaivomestari on ollut käytössä 10 vuotta. Rakennuksessa toimivat mm. Kuninkaantien lukio, Keski-Espoon uima- ja liikuntahallit, fysioterapia sekä työväenopisto.
”Elinkaarimalliin sisältyvän kiinteistön systemaattisen hoidon ja huollon ansiosta tämä talo on käyttöikäänsä nähden erinomaisessa kunnossa, eli yhä lähes uudenveroinen”, kertoo Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko.
Kuninkaantien lukion apulaisrehtori Harri Piiroinen ja elinkaariyhtiö-Arandurin toimitusjohtaja Richard Malm kertovat, että kaikkien osapuolten kokemukset hankkeesta ovat erittäin myönteiset.
”Toteutusmuoto oli kaikille osapuolille uusi ja tiivistä yhteistyötä on tarvittu pitkin matkaa. Alkuvaihe palvelusopimuksen luomisineen oli toki työläs, mutta pikku hiljaa käytännön ratkaisut ovat löytäneet muotonsa ja palvelu pelaa”, sanoo Richard Malm ja jatkaa: ”Kiinteistön ylläpidon, palvelujen ja tilojen toimivuuden kehittämiseksi tehdään kuitenkin jatkuvasti yhdessä työtä ja tässä on ennen kaikkea myös käyttäjällä tärkeä rooli. Näin tulee huomioitua myös toimintaympäristöön tulevat muutokset.”
Elinkaarimallin mukainen sopimus rakennushankkeissa tarkoittaa, että hankkeen toteuttaja kantaa rakennuksesta tai rakennelmasta normaalia laajemman ja pidemmän vastuun. Kokonaisuuteen sisältyy suunnittelun ja rakentamisen lisäksi pitkäkestoinen sopimus kiinteistön hoidosta ja kunnossapidosta. Mukana voivat olla myös siivous- ja turvapalvelut. Tilaaja maksaa kokonaisuudesta pitkälle ajalle jaksotettuina palvelumaksuina.
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi, KIRA-foorumi on 13 kiinteistö- ja rakentamisalan keskeisimmän järjestön yhteistyömuoto. KIRA-foorumi kokoaa ja välittää tietoa alaan vaikuttavista tekijöistä, kertoo alan yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää tilaisuuksia ja käynnistää erillisprojekteja. KIRA-foorumi kehittää myös alan osaamista ja vaikuttaa resurssien ja koulutuksen riittävyyteen.