Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty tiettyjä oikeuksia määrävähemmistölle ja yksittäiselle osakkaalle. Yksittäisen osakkaan tärkeimpiä oikeuksia on oikeus saattaa haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja kyselyoikeus yhtiökokouksessa.
As Oy:n yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat määrää pääasiassa yhtiön hallitus kokouksen koollekutsujana. Yksittäisellä osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi edellyttäen, että asia kuuluu yhtiökokouksen toimivaltaan. Osakkeenomistajan tulee esittää vaatimuksensa kirjallisesti yhtiön hallitukselle. Käytännössä on katsottu, että vaatimus voidaan esittää myös isännöitsijälle, jonka tulee viedä asia hallituksen käsiteltäväksi.
Osakkaalla on oikeus vaatia haluamansa asia joko ylimääräisen tai varsinaisen yhtiökokouksen päätettäväksi. Käytännössä osakkaan kannalta on helpompaa vaatia asioita varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi, sillä varsinaisen yhtiökokouksen ajankohta on ennakoitavissa. Osakkeenomistajan on esitettävä käsiteltäväksi haluamansa asia hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan liittää yhtiökokouskutsuun; käytännössä ennen yhtiökokousta edeltävää hallituksen kokousta, jossa yhtiökokouskutsun sisällöstä päätetään. Mikäli kokouskutsut on jo toimitettu, osakkaan vaatimusta ei voida tämän kokouksen kutsuun liittää, mutta se tulee käsitellä seuraavassa mahdollisessa yhtiökokouksessa.
Vaatimus esitettävä ajoissa
Hallitus ei voi kieltäytyä ottamasta osakkaan vaatimaa asiaa käsiteltäväksi, jos vaatimus tulee riittävän ajoissa. Jos kuitenkin asia on vastikään käsitelty yhtiökokouksessa tai jos osakas käyttää oikeuttaan väärin esimerkiksi vaatimalla toistuvasti saman asian käsittelyä yhtiökokouksessa, voi hallitus kieltäytyä ottamasta asiaa esille.
Yhtiökokouksessa voidaan päättää vain asioista, jotka lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan on kokouksessa käsiteltävä tai jotka on kokouskutsussa mainittu. Asian mainitseminen kutsussa on siis päätöksenteon pätevyyden edellytys.
Osakkaan vaatimuksen on oltava riittävällä tavalla yksilöity ja kuuluttava yhtiökokouksen toimivaltaan. Jotta osakkeenomistajan asia voitaisiin yhtiökokouksessa käsitellä tai asiasta tehdä päätöksiä, on se mainittava yhtiökokouskutsussa kuten muutkin kokousasiat. Hallitus voi vaihtoehtoisesti joko kirjoittaa asian sisällön kokouskutsuun tai liittää kokouskutsuun osakkaanomistajan kirjelmän. Jos osakkaan kirje on epäselvä tai sekava eikä sisällä konkreettisia esityksiä, kokouskutsun muodoksi riittää maininta “Käsitellään osakas XX:n kirje hallitukselle”. Hallituksen ei siis tarvitse ryhtyä tulkitsemaan osakkaan vaatimuksia.
Lain vaatimus täyttyy, kun osakkaan kirjelmä on liitetty kokouskutsuun. Vaikka varsinaisen päätösehdotuksen sisältöä ei tarvitse kirjelmässä mainita, tulee käsiteltävä asia mainita siten, että kutsun saavat yhtiön osakkaat saavat oikean kuvan siitä, mistä on kysymys. Yksittäisten osakkaiden yhtiölle toimittamien kirjeiden vaatimusten sisällön rajanveto on usein vaikeaa. Joskus osakkaat toimittavat yhtiökokoukseen jopa kymmensivuisia kirjeitä, joista on vaikea tulkita käsiteltävä asia.
Kokouksessa on käsiteltävä kirjeessä esitetyt asiat ja tehtävä mahdolliset päätökset. Pöytäkirjaan merkitään, että kirje on merkitty kokouksessa tiedoksisaaduksi ja kirje voidaan katsoa käsitellyksi yhtiökokouksessa kuten laki edellyttää.
Jos hallitus ei sisällytä osakkaan vaatimaa asiaa kokouskutsuun, ei yksittäisellä osakkeenomistajalla ole oikeutta vaatia esimerkiksi aluehallintoviraston kautta kokouksen koolle kutsumista tai tietyn asian käsittelemistä yhtiökokouksessa. Seurauksena saattaa olla yhtiönjohdon korvausvelvollisuus, jos osakas kärsii hallituksen laiminlyönnistä haittaa.
Artikkeli Osakkaan oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.