Hamina ja Hämeenlinna ovat verojen ja maksujen kärjessä, Kokkola ja Oulu edullisimmat.
Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista kaksi kolmannesta menee kiinteistöveroon, kaukolämpöön ja vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Verot ja maksut vaihtelevat melkoisesti. Asuminen on Haminassa 60 neliön kaksiossa Indeksitalon* mukaisessa yhtiössä 580 euroa vuodessa kalliimpaa kuin Kokkolassa.
Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut ovat keskimäärin 2,43 euroa neliöltä kuukaudessa eli noin 54 % hoitokuluista. Kiinteistöveroihin ja maksuihin meni suurimmissa 37 kaupungeissa keskimäärin viisi prosenttia viimevuotista enemmän. Muutosvauhti oli prosenttiyksikön verran nopeampi kuin vuotta aikaisemmin. Eniten kallistuivat kaukolämpö (7 %) ja vesihuolto (5 %).
Vertailukaupungeista kallein on Haminassa, jossa kiinteistöveroihin ja maksuihin menee indeksitalossa 2,73 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa, lähes 79 000 euroa vuodessa. Seuraavina tulevat Hämeenlinna, Nokia ja Uusikaupunki, joissa maksut olivat keskimäärin noin 2000 euroa Haminaa ja Hämeenlinnaa pienemmät. Edullisinta keskustassa asuminen on Kokkolassa, jossa indeksitalon kiinteistöverot ja maksut ovat 41 % eli runsaat 20 000 euroa Haminaa pienemmät.
Asumiskustannusten eroihin vaikuttavat myös asuntojen hinnat sekä muut kiinteistönhoitokustannukset kuten korjauskustannukset ja isännöinnin sekä kiinteistönhoidon työvoimakustannukset. Asiasta lisää s. XX.
Verot ja jätteet tekevät eroja
Suhteellisesti suurimmat erot löytyvät kiinteistöveroissa ja jätehuollossa. Tontin kiinteistövero vaihtelee viidestä tarkastellusta muuttujasta eniten. Helsingin Töölön indeksitalossa vastikkeesta menee 49 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon. Monessa pikkukaupungissa riittää keskustatontista vain muutama sentti neliöltä. Erot johtuvat enemmän verotusarvojen eroista kuin veroprosenteista. Vuonna 2013 tontin verotusarvot eivät juuri muuttuneet. Varsin harvat kaupungit nostivat veroprosenttejaan.
Rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä ero aiheutuu vain asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenteista. Ankaria verottajia ovat Kaakkois- ja Itä-Suomen kaupungit sekä Jyväskylä, Kemi, Lahti ja Ylöjärvi.
Jätehuollossakin erot ovat suuria. Kun Pirkanmaan kaupungeissa jätehuoltoon menee 12 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, kalleimmat kaupungit ovat yli 25 sentin lukemissa.
Kaukolämpö ja vesi kallistuneet yhä
Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee indeksitalossa keskimäärin jo 1,20 euroa neliöltä kuukaudessa. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Nokialla (1,55 euroa), Imatralla (1,48) ja Valkeakoskella (1,47). Edullisinta kaukolämpö on yhä Kokkolassa (0,81 euroa) ja Oulussa (0,86 euroa). Erot hinnanmuutoksissa ovat tänä vuonna olleet isoja. Kuopiossa kaukolämmön hinta nousi edellisvuodesta noin 20 %, mutta Helsingissä nousu oli runsaat kaksi prosenttia.
Veteen ja jäteveteen menee keskimäärin 59 senttiä neliöltä kuukaudessa. Edullisimmat vesimaksut ovat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, jossa lukema on 47 senttiä neliöltä kuukaudessa. Myös Tampere, Porvoo ja Iisalmi ovat alle 50 sentissä. Kalleinta vesi on Jyväskylässä: raaka- ja jäteveden hinta on miltei 30 prosenttia vertailukuntien keskiarvoa korkeampi.
Kiinteistösähkön keskihinta nousi edellisvuodesta kolme prosenttia. Indeksitalon sähkölaskuun menee 15–21 senttiä neliöltä.
Indeksitalo-vertailu:
Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Indeksitalo 2013 tietoaineisto on kerätty alueellisten Kiinteistöyhdistysten kautta Kiinteistöliiton koordinoimana. Tiedot ovat syyskuun 2013 mukaisia.