Kun urakoitsija otetaan jo suunnitteluvaiheessa mukaan putkiremonttihankkeeseen, saa taloyhtiö tutuksi tulleen tekijän ja voi jopa säästää remontin hinnassa.
Karves Yhtiöiden yhteistoimintamallin mukaan toteutetussa korjaushankkeessa eri osapuolet tekevät yhteistyötä jo suunnitteluvaiheesta alkaen. Malli edellyttää avoimuutta kaikilta osapuolilta ja sopii rivitaloyhtiöille sekä pienille kerrostaloyhtiöille, joiden voi olla hankala saada tarjouksia korjaushankkeisiinsa. Malli pakottaa urakoitsijan avaamaan hintansa tilaajalle.
-Malli lisää rivitalojen houkuttelevuutta urakoitsijoille. Kilpailuttamien on pienille yhtiöille yleensä hankalaa, sillä urakoitsijat ylihinnoittelevat urakan riskien pelossa, Karves Yhtiöiden toimitusjohtaja Kim Karves sanoo.
Riskit jaetaan
Yhteistoimintamallissa kaikki toimijat ottavat osaa mahdolliseen riskiin mutta myös hyötyvät kulujen alituksista. Malli on suunniteltu yksinkertaiseksi ja läpinäkyväksi. Urakoitsija tulee mukaan jo suunnitteluvaiheessa konsulttisopimuksella ja urakkasopimus astuu voimaan urakan alkaessa.
As Oy Niemenmäenkuja 3:ssa on käynnissä laaja putkiremonttihanke, joka toteutetaan yhteistoimintamallilla.
-Yhteistoimintamalli herätti heti kiinnostusta hallituksessamme. Toki puntaroimme eri malleja, mutta tämä oli mielestämme meille sopivin, hallituksen puheenjohtaja Sami Majaniemi toteaa.
-Pidimme myös tärkeänä sitä, että urakoitsija on mukana jo suunnitteluvaiheesta alkaen, Majaniemi jatkaa.
Riski siitä, että yhteistyö ei sujukaan, kannattaa ottaa huomioon. Taloyhtiön kannattaa sopia urakoitsijan kanssa keinot, joilla sopimuksesta pääsee tarvittaessa eroon.
-Sovimme hallituksessa, että mikäli yhteistyö urakoitsijan kanssa ei suju, voimme purkaa sopimuksen ja maksaa urakoitsijalle suunnitteluun osallistumisesta, isännöitsijä Sonja Juola Ovenia Isännöinti Oy:stä taustoittaa.
Mielenkiintoista uutta
Urakoitsijalle tämä on ensimmäinen yhteistoimintamallilla toteutettu korjaushanke.
-Tämä on ollut mielenkiintoista, kun olemme päässeet mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja päässeet tuomaan asennusnäkökulmaa suunnitelmiin. Varsinaisen työmaatyöskentelyn osalta tämä ei eroa muista malleista, LVI-projektipäällikkö Henri Mecklin Pejacon Saneeraus Oy:stä kertoo.
-Olemme yhdessä urakoitsijan kanssa pähkäilleet suunnitelmia ja hakeneet toimivia ratkaisuja, pää- ja vastaava LVI-suunnittelija Markus Hyttinen Karves Suunnittelu Oy:stä toteaa.
-Osa aloituskatselmuksen asioista pystyttiin nyt ottamaan jo suunnittelussa huomioon, mikä nopeuttaa urakka-aikaa, Hyttinen jatkaa.
Tavoitehinta voi alittua tai sitten ei
Urakalle on asetettu tavoitehinta, johon pyritään. Mikäli se alittuu, hyötyy sekä tilaaja että urakoitsija tästä: säästö jaetaan puoliksi osapuolien kesken. Toki jos tavoitehinta ylittyy, tappio jaetaan myös tasan.
Sovittu tavoitehinta auttaa suunnittelussa ja pitää yllätykset paremmin hallinnassa.
Niemenmäenkujan urakka kilpailutettiin normaalisti, mutta tavoitehinnalla, ja se kiinnosti urakoitsijoita.
-Urakoitsijat olivat pelottomia tällaista uutta mallia kohtaan, projektinjohtaja Panu Lallukka Karves Energia & Valvonta Oy:stä kertoo.
Hinnan muodostumisen avaaminen on tärkeää taloyhtiöille.
-Tilaaja ei näin toimittaessa koe joutuvansa riistetyksi, Lallukka huomauttaa.
-Meille ei ollut mikään ongelma se, että avasimme hintamme avoimesti nähtäväksi, Mecklin sanoo.
Jo tässä vaiheessa mallin hyödyt ovat olleet konkreettisesti nähtävissä. Urakoitsijan avulla löydettiin esimerkiksi erikoismittaisille varaston oville hyvä toimittaja ja osa LVI-asennuksista päätettiin toteuttaa alihankintana.
-Urakan alussa on jo urakoitsijan aktiivisuuden myötä saatu kymmenien tuhansien eurojen säästö urakkahintaan, Lallukka toteaa.
Lisätöistä voidaan sopia joustavasti
Vaihtoehtoja voidaan tarkastella joustavasti urakan aikana ja niistä sovitaan yhteistyössä tilaajan ja urakoitsijan kanssa.
-Hallitus on aktiivisesti mukana ja pääsee vaikuttamaan urakan aikaisiin kilpailutuksiin, Majaniemi sanoo.
Aikataulu urakalle on tehty normaalia väljemmäksi.
-Aikatauluvarausta olemme vähän joutuneet tekemään tähän urakkaan normaalia enemmän, jos tulee teknisiä muutoksia urakan aikana, Mecklin toteaa.
Isossa hankkeessa kannattaa tehdä samalla myös muita korjauksia. Niemenmäenkujalla esimerkiksi uusitaan salaojat ja asvaltoidaan piha.
-Perinteisemmissä malleissa nämä työt on voitu hinnoitella urakoitsijan osalta sen verran kalliiksi, että työt ovat jääneet tekemättä. Yhteistoimintamallissa kustannukset ovat avoimesti esillä, Karves kertoo.
Päätöksenteko vaatii aktiivista hallitusta
Yhteistoimintamallissa esimerkiksi rahoituksesta päätetään aiemmin kuin perinteisissä malleissa. Taloyhtiöiltä vaaditaankin aktiivisia hallituksia, jotka kertovat hankkeen toteutuksesta ja viestivät aktiivisesti asukkaille.
Hallituksella tulee myös olla uskallusta ottaa uudet toteutustavat käyttöön hankkeissa.
-Pitää olla rohkeutta ja luottaa itseensä ja yhteistyökumppaneihin, Majaniemi sanoo.
-Olemme myös käyneet erittäin hyviä keskusteluja isännöitsijän ja teknisen isännöitsijän kanssa, jotka ovat auttaneet hallitusta päätöksenteossa, Majaniemi jatkaa.
Urakoitsijan toiminta saa kiitosta isännöitsijältä.
-Urakoitsija on ollut todella aktiivinen ja tuonut omia näkemyksiään hyvin esiin, Juola toteaa.
-Hyvä porukka ja yhteistyö tuo mielekkyyttä työhön, Mecklin kiittää urakan muita osapuolia.
Ilman avoimuutta ja luottamusta urakan osapuolien välillä ei voida saada urakkaa maaliin.
-Löysimme juuri meille sopivan kokoiset kumppanit tähän hankkeeseen, Majaniemi kiittää.
Artikkeli Yhteistyössä on voimaa – urakoitsija mukaan jo suunnitteluvaiheessa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.