Päättäjien päätöksillä on merkitystä, eivätkä vähäisimpiä ole ratkaisut asumiseen kohdistuvista veroista, sanoi oikeusministeri Antti Häkkänen Suomen Kiinteistöliiton hallituspäivillä tänään Helsingin hotelli Clarionissa, että
Myös ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastosta vastaava ministeri muistutti Suomen Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilaaman selvityksestä, jonka mukaan asumismenot haukkaavat tulevina vuosina tuloista pahimmillaan jopa lähes 40 prosenttia.
– Asumisen kustannusten nousulla on useita haitallisia vaikutuksia. Haitallisin on työn vastaanottamisen kannusteiden heikentyminen erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Asumisen hinnalla on myös suora yhteys talous- ja työllisyyspolitiikan onnistumiseen. Kiitän Suomen Kiinteistöliittoa aktiivisuudesta muun muassa asumisen kustannuksista käytävässä keskustelussa. Ilman sitä emme me päättäjät kiinnittäisi riittävästi näihin asioihin huomiota.
– Tänä vuonna uusia asuntoja valmistuu enemmän kuin kertaakaan 25 vuoteen. Markkinataloudessa asuntojen määrällä on merkittävä vaikutus asumisen hintaan, Häkkänen sanoi. Hallitusohjelman tavoitteena on uudistaa asuntokantaa, vastata kysyntään, lisätä valinnanvapautta ja vastata asuntotarpeen rakenteen muutoksiin. Asunto-osakeyhtiölain osalta tavoitetta voidaan edistää purkavan lisärakentamisen päätöksentekoa helpottamalla. Purkavalla lisärakentamisella tarkoitetaan kasvualueiden kehittämistä siten, että vanhaa rakennuskantaa puretaan ja tilalle rakennetaan uutta.
Erityisesti kaupunkien keskustoissa on vanha rakennuskanta usein toteutettu tehottomasti. Hyvien yhteyksien läheisyydessä on elinkaarensa päähän tulleita kiinteistöjä. Olisi monesti tarkoituksenmukaisinta purkaa kiinteistö ja rakentaa tilalle tehokkaammin.
– Näin vastaamme myös ilmastotavoitteisiin ja tuomme keskustoihin lisää asumista. On tärkeää, että lainmuutoksessa samalla turvataan kunkin osakkaan asuminen ja asuntovarallisuus. Asetan työryhmän, jonka tehtävä on valmistella hallituksen esityksen muotoon asunto-osakeyhtiölain muuttamista. Tavoite on, että hallituksen esitys olisi vietävissä eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2018.
Häkkäsen mukaan suurin osa asuntopoliittisesta keskustelusta pyörii ARA-vuokra-asuntojen ja asumistukien ympärillä. Pidetään jopa hyvänä, että kunnat ja suuret instituutiot omistavat asuntoja. Omistamisella on kuitenkin yhteiskuntajärjestykselle ja ihmisen arjen ajattelulle perustavanlaatuisia vaikutuksia. Jokaisen kansalaisen mahdollisuus omistaa kotinsa on tukemisen arvoista myös tulevina vuosina.
Maankäyttö- ja rakennuslaki uusiksi
– Haluan nostaa esiin vielä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen. Suomen eniten muutettu ja täydennetty laki tuli voimaan vuoden 2000 alusta. Laista on muutettu, lisätty tai kumottu kaksi kolmasosaa runsaasta 200 pykälästä, joten kokonaisvaltainen tarkastelu on mitä ajankohtaisinta.
– Myös yhteiskunta on muuttunut alkuperäisen lain voimaantulosta. Tulevaisuudessa toimintaympäristöön vaikuttavat muutokset vahvistuvat entisestään. Tekijöitä on lukuisia, muun muassa digitalisaatio, ilmastopolitiikka ja energiakysymykset. Merkittäviä ovat myös kaupunkiseutujen kasvu ja liikkumisen murros.
Nykyiset menetelmät esimerkiksi kaavoituksessa eivät aina vastaa nopealiikkeisen yhteiskunnan tarpeisiin. Toisaalta vaatimukset elinympäristön laadulle ja herkkyys sen muutoksille ovat kasvaneet.
– Myös vaatimuksemme normeista vapaamman yhteiskunnan puolesta ovat perusteena lain uudistamisen tarpeellisuudelle, sanoi Antti Häkkänen.
Tavoitteena on tämän hallituskauden kuluessa luoda edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseksi tulevalla hallituskaudella.
Artikkeli Ministeri Häkkänen: Purkaminen voi olla parasta uudistamista julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.