Nuoret ja varsinkin opiskelijat ovat kautta aikojen säästäneet asumiskustannuksissa muodostamalla erinäköisiä ja -kokoisia asumisyhteisöjä, joissa on jaettu kulut ja opeteltu yhteisöllisyyttä ja muiden huomioon ottamista. Kotoa ensimmäiseen kotiin muuttavalle nuorelle kimppa-asuminen on ollut paitsi edullinen, myös turvallinen asumismuoto, sillä porukassa aina joku on ymmärtänyt, miten tukkeutunut hajulukko avataan tai sulake vaihdetaan. Opettavaista on ollut myös siivousvuorojen jakaminen ja yhteiset iltahetket teekupposen äärellä maailmanpolitiikkaa pohtien tai uuden tv-sarjan käänteitä analysoiden.
Asumistuki muodostaa tärkeän perustan vuokran maksuun ja ilman sitä opiskelijan on usein mahdoton pärjätä. Ennen elokuuta 2017 opiskelijoilla oli opintotukeen liitetty asumislisä, jonka suuruus määräytyi hieman eri periaattein kuin yleinen asumistuki. Ikävin puoli asumislisässä oli, että sitä sai vain opintokuukausilta, mutta toisaalta se oli suunniteltu opiskelijoille ja sopi heidän elämäänsä. Asumislisä ymmärsi, että nuoret voivat asua itsenäisesti omassa taloudessaan, ansaita ja maksaa itse laskunsa, vaikka jakavat saman asunnon kylpyhuoneen ja keittiön.
Elokuun alussa asumislisä lopetettiin ja tilalle tuli yleinen asumistuki ja sen säädökset. Hyvää muutoksessa on se, että asumistukea saa nyt myös kesäkuukausilta eikä se ole sidottu opiskelukauteen. Mutta usein ongelmaksi muodostuu se, että asumistuki tulkitsee yhteiseksi taloudeksi kaikki saman postiluukun takana asuvat, jos vuokrasopimus on yhteinen. Yhteisössä asuvat muodostavat yhteistalouden, jolloin kaikkien tulot lasketaan yhteen ja sen jälkeen katsotaan, paljonko tukea maksetaan. Jos joku kämppiksistä tienaa enemmän, muut saavat vähemmän tukea.
Kun asumisyhteisön muodostaa pariskunta, tulojen yhdistäminen on helpompi ymmärtää, vaikka nykypareillakaan enää harvemmin on yhteistä pankkitiliä tai yhteisiä tuloja eivätkä he voi ymmärtää miksi toisen pitäisi elättää kumppaninsa. Mutta erityisesti vaikeuksia on ymmärtää miksi syksyllä samassa opinahjossa tai baarissa toisensa tavanneet ja yhteisen asumisyhteisön muodostaneet joutuvat tasaamaan tulonsa ja kulunsa.
Jos jokaisella asujalla on oma erillinen vuokrasopimus, asumistuki määräytyy itsenäisesti. Vuokranantajalle on kuitenkin vaikeampaa, jos jokaisella asukkaalla on erillinen vuokrasopimus, jolloin asukkaat voivat irtisanoa sopimuksensa itsenäisesti. Erillisen huoneen vuokraaminen asumisyhteisöstä on huomattavasti vaikeampaa kuin koko asunnon vuokraaminen, ja todennäköisemmin syntyy tyhjiä ja tuottamattomia kuukausia. Tämän vuoksi vuokranantajien halukkuus vuokrata asuntoa kimppa-asunnoksi on vähentynyt.
Toimivaksi vaihtoehdoksi jää joko erilliset määräaikaiset vuokrasopimukset, jotka estävät irtisanomisen kesken vuokrakauden tai asunnon vuokraaminen yhdelle päävuokralaiseksi valitulle, joka tekee omat alivuokrasopimuksensa muiden kämppisten kanssa. Määräaikaisen sopimuksen voi toki irtisanoa tuomioistuimen suostumuksella laissa mainituin perustein, mutta irtisanominen ei poista vahingonkorvausvelvollisuutta, jolloin vuokranantajan asema on yleensä turvattu.
Päävuokralainen kantaa vuokrauksessa raskaimman vastuun, sillä hän on vastuussa vuokranantajalle koko asunnon vuokrasta, asunnon hoidosta ja asumisrauhasta. Päävuokralaisesta tulee “keinoemo” koko yhteisölle, joka vastaa kämppisten synnyttämistä asumishäiriöistä ja vuokranmaksusta, vaikka itse toimisi esimerkillisesti. Mikäli hänen alivuokralaisensa irtisanoo sopimuksen, päävuokralainen vastaa silti koko vuokrasta. Koska alivuokrasopimuksissa irtisanomisaika on puolet lyhyempi kuin perusvuokrasopimuksissa, päävuokralainen ei voi irtisanoa sopimusta kuten hänen alivuokralaisensa. Erityisesti, jos päävuokralaisella on vastuu koko vuoden vuokrauksesta, alivuokrasopimukset on laadittava huolellisesti, jotta päävuokralaisen vastuu ei muodostu kohtuuttoman raskaaksi.
Päävuokralaisen vastuuta voi toki jakaa vyöryttämällä alivuokralaisille suhteessa isomman vuokran, mutta tällöin päävuokralaiselle voi syntyä vuokratuloa, jolloin hän joutuu maksamaan pääomaveroa.
Vuokranantajalle ison asunnon vuokraus päävuokra-alivuokrasopimuksilla on kuitenkin suositeltava malli, jos ei halua jatkuvasti uusia määräaikaisia vuokrasopimuksia. Myös KELA suosittaa kimppavuokrauksiin päävuokrasopimusten käyttöä, mutta on tärkeää, että sopimukset tehdään huolella eri osapuolten näkökulmia ajatellen.
Vuokrasopimuksia laativan vuokranantajan tai välitystoimiston on paneuduttava asiaan, jotta ensimmäiseen kotiinsa irtautuvalle nuorelle ei synnytetä kohtuuttomia vastuita, joita hän ei kokemattomuutensa vuoksi pysty hahmottamaan. Niin kokeneemman vuokranantajan kuin välitystoimistonkin on kannettava vastuunsa ja selitettävä sopimuksen vastuut eri osapuolille.
Asumistuen muutos synnytti markkinoille ja erityisesti opiskelijapaikkakunnille notkahduksen kimppa-asunnoiksi soveltuvien asuntojen kysyntään. KELA neuvoo sivustollaan päävuokralaisen vuokratulojen verotuksesta esimerkein ja valveutuneet vuokralaiset ovat varpaillaan. Näin asumistuen muutos synnytti entistä suuremman kysynnän yksiöihin, mikä kasvatti entisestään niiden vuokratasoa. Yksiöiden vuokratason noustessa lähemmäksi kaksioita entistä useampi nuori on tänä syksynä vuokrannut yksin edullisen kaksion.
Suomen Vuokranantajat ry on puhunut usein kimppa-asuntojen vuokrauksen ongelmista ja esittänyt ratkaisuja. Nyt tehdyssä muutoksessa kimppa-asumisen yleisyys ja opiskelijoiden arki saattoivat silti tulla sekä lainsäätäjälle että KELAlle yllätyksenä. Asumisen muodot muuttuvat eikä yhdessä asuva tyttö ja poika ole automaattisesti pariskunta – toki he voivat olla, mutta he voivat olla myös kämppiksiä. Kuka valvoo ja miten, jaetaanko sänkykammari vai ei?
toimitusjohtaja Pirjo Timonen, OVV Asuntopalvelut Oy
Kirjoittaja paneutuu seuraavissa Kiinteistölehden verkkosivun artikkeleissa vuokrauksen käytännön tilanteisiin kuten asunnon kuntoon, siivoukseen ja vuokralaisen velvollisuuksiin, onnistuneeseen vuokrasuhteeseen, alivuokraukseen, jälleenvuokraukseen ja asunnon kesävuokraukseen sekä taloyhtiön hallintaan ottaman asunnon vuokraukseen.
OVV Asuntopalvelut on itsenäisistä yrittäjistä muodostuvan ketjun johtamisyhtiö, joka on osa Investors House -konsernia. OVV:n toimialana on yksityisten sijoitusasuntojen vuokravälitys ja hallinnointi, myynti sekä toimitilavälitys. OVV on toiminut vuodesta 1994. OVV toimittaa sivustoa www.vuokrakas.com, mistä löytyy runsaasti tietoa asuntosijoittamiseen ja vuokraukseen.
Helsinki – Hyvinkää – Joensuu – Jyväskylä – Kuopio – Lahti – Oulu – Pori – Rauma – Tampere – Turku
Artikkeli Asumistuki muuttui – vieläkö kimppa-asuminen kannattaa? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.