Betonirakentamisessa on tunnistettu parannettavaa prosessin kaikissa päävaiheissa: tilaajan toiminnassa, betonin valmistuksessa sekä työmaan työnsuunnittelussa ja betonoinnissa. Normaalirakenteissa laatu on pääosin hallinnassa, mutta vakavia poikkeamia on päässyt syntymään ainakin muutamissa vaativissa kohteissa, joissa on käytetty erikoisbetonia. Näin summaa selvitysmies Tapani Mäkikyrö, joka on viime vuonna ilmenneiden lujuuskatotapausten johdosta kartoittanut kattavasti betonirakentamisen ongelmia ja niiden aiheuttajia.
Erikoisbetonien lisäaineet ovat yksi merkittävä tekijä lujuuskadon synnyssä, mutta ne eivät selvitysmies Mäkikyrön mukaan yksinään selitä ilmiötä. Puutteita on noussut esiin pitkin ketjua: ohjeistuksessa, osaamisessa, työmenetelmissä, laadunvarmistuksessa ja eri osapuolten yhteistoiminnassa. Mäkikyrö kuuli kevään ja kesän aikana laajasti rakennusalan toimijoita ja vetää nyt julkaistussa raportissaan yhteen keskeisiä havaintoja.
”Alalla osataan valtaosin toimia hyvin, eivätkä puutteet välttämättä koske kaikkia toimijoita ainakaan yhtäläisesti. Laadunvarmistusmenettelyiden tulee kuitenkin olla sellaisia, että varsinkin vakavat laatupoikkeamat saadaan torjuttua kaikissa tapauksissa”, Mäkikyrö korostaa.
Selvityksen, tutkimuksen ja tehostetun valvonnan myötä on vahvistunut, että lujuuskatoilmiö liittyy ensisijaisesti voimakkaasti notkistettuihin säänkestäviin betoneihin, kuten P-lukubetoniin. Sitä tarvitaan ehkäisemään korroosiota rakenteissa, jotka altistuvat toistuvalle jäätymiselle ja sulamiselle sekä suolarasitukselle. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi sillat ja pysäköintihallit.
P-lukubetonia käytetään usein vaativissa rakenteissa, jotka ovat tiheästi raudoitettuja ja joille on asetettu erittäin tiukat säilyvyysvaatimukset. Tämä edellyttää valettavien rakenteiden erityisen huolellista suunnittelua ja tekee betonointityöstä tavanomaista haastavampaa. Betonin työstettävyyttä ja säilyvyyttä parannetaan lisäämällä notkistinta ja huokostinta, joka kasvattaa betonin ilmamäärää.
Uudentyyppiset synteettiset lisäaineet voivat kohottaa betonin ilmamäärää vielä sekoituksen jälkeen, kun taas aikaisemmilla notkistintyypeillä tilanne oli päinvastainen, eli ilmamäärä lähti helposti laskuun. Liiallinen ilmapitoisuus tekee betonista liian huokoisen ja vähentää siten sen lujuutta.
”Uusien lisäaineiden käyttäytyminen on osin yllättänyt sekä betoniteollisuuden että työmaat. Lisäaineet voivat aiheuttaa hallitsemattoman ilmantuoton betonin sekoituksen jälkeen kuljetus- ja betonointivaiheessa. Aalto-yliopiston syksyllä valmistunut Robust-Air-tutkimus toi tähän lisävalaisua”, Mäkikyrö sanoo.
Jotta betonirakentamisen koko laaduntuottoketju saadaan katkeamattomaksi, Mäkikyrö listaa joukon toimenpidesuosituksia kullekin taholle aina viranomaisohjauksesta ja rakennushankkeeseen ryhtyvästä tilaajasta suunnittelijoihin, betonitoimittajiin, lisäainevalmistajiin ja työmaihin saakka. Näitä ovat muun muassa tilaajan laatutavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen valvonta, ohjeistuksen selkeytys, lisäkoulutus ja betonin laadun läpinäkyvyyden lisääminen.
Kokonaiskuva ja jatkotoimet nyt selvillä
”Vikaa näyttää olevan niin sysissä kuin sepissäkin. Selvitysmiehen työ on auttanut hahmottamaan kokonaisuuden ja tunnistamaan, mitä kaikkea on kehitettävä, jotta vastaavia laatuongelmia ei enää jatkossa pääse syntymään. Otamme tästä opiksi ja panemme asiat yhdessä kuntoon”, sanoo johdon neuvonantaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT:stä, joka teki selvityksestä toimeksiannon viime keväänä.
Selvitystyön taustaryhmään osallistunut ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen toteaa: ”Selvitystyössä on laajasti käyty läpi valmisbetonirakentamisen kehittämistarpeita. Näiden toteuttamiseen on syytä ryhtyä ripeästi betonirakentamisen laadun varmistamiseksi.” Eri osapuolet ovat tehneet omat suunnitelmansa ja esimerkiksi betoniteollisuudessa on jo ruvettu tarkentamaan valmistusprosessia ja laadunmittauskäytäntöjä.
Tähän mennessä tiedossa yksittäisiä vakavia lujuuskatotapauksia
Vakavia laatuongelmia todettiin vuonna 2016 muutamissa merkittävissä betonirakennuskohteissa. Kemijärvellä jouduttiin purkamaan jo valettu ratasilta ja TYKS:n T3-sairaalatyömaalla purettiin niin ikään merkittävä määrä rata- ja tiealueen päälle rakennettavan sairaalan perustuksia. Näiden tultua ilmi, Liikennevirasto tutki ensin 18 siltaa pistokoemaisesti. Havaituista poikkeamista johtuen Liikennevirasto on tänä vuonna tutkinut eri puolilla Suomea 93 suurta ja vilkasliikenteistä siltaa varmistaakseen, ettei niissä ole lujuusongelmia. Tutkimusten tulokset valmistuvat loppuvuodesta, kun kaikki näytteet on saatu analysoitua.
Myös muutamien suurimpien paikkakuntien rakennusvalvonnat ja rakennusyritykset ovat tämän vuoden aikana kartoittaneet lujuusongelman levinneisyyttä rakennekokein ja valvomalla uudisrakentamista tehostetusti. Turun alueella urakoitsijat ovat otattaneet pistokokeina näytteitä paikallavaletuista talorakenteista kaikkiaan 28 eri kohteesta. Kolmessa kohteessa oli tarve tehdä jatkoselvityksiä, joiden perusteella yhdessä kohteessa on vahvistettu rakenteita. Kyseinen kohde liittyy sairaalatyömaahan ja on jo aiemmin ollut tiedossa. Uusia lujuuskatokohteita ei tullut ilmi.
Laaja-alainen taustaryhmä tuki selvitystyötä
Rakennusteollisuus RT:n selvitysmieheksi kutsuma diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö on aiemmin toiminut muun muassa vaativien rakenteiden suunnittelijana, yliopistossa betonitekniikan opettajana ja Oulun kaupungin rakennusvalvonnan pitkäaikaisena johtajana, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2015. Hän on toiminut myös muissa selvitysmiestehtävissä muun muassa ympäristöministeriön ja elinkeinoelämän toimeksiannoista.
Selvitystyössä tukena on ollut taustaryhmä, johon ovat kuuluneet edustajat seuraavista organisaatioista: valtionhallinnosta Liikennevirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja ympäristöministeriö, tarkastuslaitoksista Kiwa Inspecta, yliopistokentästä Aalto-yliopisto, rakennusalan järjestökentästä Rakennustarkastusyhdistys RTY ry, RAKLI ry, SKOL ry ja Suomen Betoniyhdistys ry sekä Rakennusteollisuus RT ry:stä Talonrakennusteollisuus ry, INFRA ry, Rakennustuoteteollisuus RTT ry ja Betoniteollisuus ry.
Artikkeli Selvitysmies löysi kehitettävää betonirakentamisen prosesseista julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.