Suomen Kiinteistölehden joulukalenteri julkaisee vanhoja juttuja lehden 92-vuotisen historian varrelta. Luukusta 21 löytyy juttu vuodelta 2012. Siinä pääosassa ovat jälkiasennushissit. Vaikka Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hanke päättyykin tänä vuonna, tarvitaan suomalaisiin kerrostaloihin vielä paljon jälkiasennushissejä.

Sadan vuoden hissittömyys päättyi

Asunto Oy Otsolan kaksi porrashuonetta Helsingin Etu-Töölössä saivat hissin jälkiasennuksena. Projektin päätöksenteko, suunnittelu ja toteutus kestivät yhteensä viisi vuotta.

Asukkaiden ja etenkin seniorien elämä viisikerroksisessa talossa helpottuu. Asuntojen arvokin nousee. Aloite hankkeeseen tuli asukkailta eikä hallitukselta, mikä helpotti päätöksentekoa ja paransi asukkaiden suhtautumista asiaan toteutuksen aikana.

Vuonna 1912 rakennetussa viisikerroksisessa taloyhtiössä on neljä porrashuonetta. B- ja C-rapuissa asunnot ovat muita suurempia. Näille porrashuoneille asennettiin yhteinen hissi jo kymmeniä vuosia sitten. Nyt olivat vuorossa talon kulmaraput A ja D.

Projektin valmistelua ja toteutusta varten asukkaista muodostettiin kolmen hengen hissitoimikunta, joka piti langat käsissään. Puheenjohtajaksi ja jyvityslaskelmien tekijäksi valittiin taloyhtiöstä Anni Horelli ja muiksi jäseniksi Stig Nordblad ja Kristian Peltola.

– Hankkeen noin 450 000 euron kustannuksista maksoi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA puolet ja Helsingin kaupunki kymmenen prosenttia. Taloyhtiön osuudeksi jäi noin 40 prosenttia sekä asennuksen jälkeen tehty pintaremontti. Suunnitteluun panostettiin vajaa 15 000 euroa, Stig Nordblad laskee.

Asukkailla saattoi olla erilaisia näkemyksiä toteutustavasta ja valituista ratkaisuista, mutta muuten hanke eteni ilman ongelmia. Keskustelua herätti esimerkiksi arkkitehtisuunnittelijan esittämä vaihtoehto, jonka mukaan hissi rakennettaisiin ulkotorniin eikä porraskäytävään.

Kustannuksilla uusi jyvitystapa

Hissiremontin kustannukset jyvitetään vuonna 2010 voimaan tulleen uuden asunto-osakeyhtiölain määräysten mukaan. Ylempänä asuva maksaa alempana asuvaa enemmän, koska hän myös hyötyy hankkeesta enemmän. Vanhan lain mukaan kustannukset jaettiin puhtaasti asuntojen neliömäärien mukaisessa suhteessa.

Kerrostaloissa alakerran asukkaat vastustivat aikaisemmin säännönmukaisesti hissiremontin käynnistämistä, koska eivät siitä juurikaan hyötyneet. Nyt taloyhtiössä vastustusta löytyy eniten yläkerroksista, koska heidän suhteellinen maksuosuutensa on aikaisempaa suurempi.

– Kolmannessa kerroksessa sijaitsevaa asuntoani kohden remontin nettokustannus on noin 10 000 euroa, joka yhtiölainan kautta maksettuna tekee 118 euroa kuukautta kohden. Ylimmässä viidennessä kerroksessa vastaavankokoisessa asunnossa remontin hintalappu on vajaa 13 800 euroa eli 133 euroa kuukautta kohden, Stig Nordblad kertoo.

Tukijoukkoja tarvitaan

Stig Nordblad on ollut hankkeessa mukana alusta alkaen. Työuransa yrittäjänä tehnyt mies on tottunut nopeaan päätöksentekoon, joten kymmenien erilaisten mielipiteiden kuunteleminen ja huomioon ottaminen päätöksentekoprosessissa oli hänelle varsin uusi kokemus. Alakerran asukkaatkin oli motivoitava mukaan, koska he saattoivat ajatella joutuvansa pelkästään maksumiehen rooliin.

Nordblad ei lähde arviomaan istuttujen kokousten lukumäärää, mutta viimeisen vuoden aikana niitä oli kerran kuukaudessa. Projektin onnistumisesta hän kiittelee sekä hissitoimittajaa että hyvää suunnittelua ja onnistunutta työnjakoa.

Hanke ei olisi edennyt ilman paperityöt hoitanutta kokenutta isännöitsijää, Kiirava Oy:n Pauli Pesosta, eikä ilman arkkitehtisuunnittelijaa P&P Manner Oy:tä, joka esitti erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Tärkeitä olivat myös Hissikonsultit Oy:n Pertti Hiltusen apu sekä Helsingin kaupungin hissiasiamieheltä Erkki Holapalta saadut lukuisat neuvot.

– Konsulttia tarvittiin, koska taloyhtiön tai suunnittelijan edustaja ei välttämättä olisi osannut esittää oikeita kysymyksiä. Maallikkoina emme olisi kyenneet tekemään riittävän yksityiskohtaista tarjouskyselyä emmekä valvomaan työmaan toiminnan asianmukaisuutta. Budjettia ja aikatauluja kannattaa aina pitää silmällä, Nordblad sanoo.

Hissikuilu ulkoseinälle?

Suunnitteluvaiheessa tukena ollut arkkitehtitoimisto edusti näkemystä, jonka mukaan vanha porrashuone kannattaisi ehkä säilyttää ja rakentaa hissikuilu ulkoseinälle. Stig Nordbladin asunnosta ovi hissikuiluun olisi puhkaistu keittiön ikkunan kohdalle. Osa asunnoista olisi saanut lasitetun parvekkeen, mikä tietysti olisi ollut hieno asia, mutta osa asunnoista olisi jäänyt ilman.

– Ulkokuilu olisi ehkä hyväksytty, mutta asian ratkaisi ARA:n linjaus, jonka mukaan ARA rahoittaa pelkästään hissiremontteja eikä remontin yhteydessä toteutettavaa lisärakentamista. Ulkokuilun rakentaminen lasiparvekkeineen olisi nostanut kustannukset 800 000 euroon eli noin 350 000 euroa suuremmaksi, ja tämä kaikki olisi jäänyt asukkaiden maksettavaksi, Nordblad pohtii.

Yksi mahdollisuus olisi ollut lasinen kuilu ilman parvekkeita, mutta tällöin esteettömyysvaatimus ei olisi toteutunut eikä ARA olisi rahoittanut hanketta.

ARA:lle meneviin hakemuksiin täytyy liittää museovirastolta saatu lupa rakennustöiden aloittamiseen. Taloissa, joiden porraskäytävät museovirasto määrää suojeltaviksi, ulkokuilu on usein ainoa mahdollisuus. Näissäkin tapauksissa avustuksia jakava ARA katsoo vain esteettömyyttä, eikä osallistu sentilläkään varsinaisen hissiratkaisun ulkopuolisiin kustannuksiin.

Tekninen toteutus

Tarjouskysely lähetettiin kuudelle Suomessa toimivalle hissiyhtiölle, joista kolme antoi tarjouksen. Vastaamattomuuteen voi vaikuttaa se, että yhtiöiden edustamat uudisrakennuksiin tarkoitetut hissityypit soveltuvat vain harvoin jälkiasennushisseiksi suuren tilantarpeensa vuoksi. Taloyhtiö päätyi Koneen tarjoamaan köysihissiin, joka oli myös kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto.

– Hinta ei yksin ratkaissut, vaan valintaprosessin aikana pohdimme toimitusvarmuutta, aikataulujen pitävyyttä, köysitekniikkaa, energiansäästöä ja varaosien saatavuutta. Halusimme, ettei projekti jostain syystä venyisi yli puolen vuoden. Kaupan kruunaa kolmeksi vuodeksi tehty huoltosopimus, Stig Nordblad pohtii.

Valittuun ratkaisuun kuuluu lasinen läpinäkyvä hissikuilu ja lasiovet. Ratkaisu antaa porrashuoneelle laajuutta ja avaruuden tuntua. Lasiratkaisun vaihtoehtoina olisivat olleet umpinainen hissikuilu tai verkkoratkaisu, jonka reiät ovat niin pieniä, ettei lapsen sormi mahdu läpi. Tarjouksen ulkopuolelle jätettiin joitakin rakennusteknisiä töitä, joiden määrää ei pystytty arviomaan. Myöhemmin ne toteutettiin neuvottelumenettelyllä. 

Timanttisahalla portaat halki

Kahteen porrashuoneeseen tehty asennus kesti yhteensä 4–5 kuukautta. Vanhat raput sahattiin kahtia ja hissi asennettiin keskelle. Timanttileikkaus kesti viikon, mistä aiheutui pölyä ja meteliä. Asuntojen ovet teipattiin kiinni ulkoapäin porauksen ajaksi. Asennus alkoi, kun kyseisen porraskäytävän kaikki viisi kerrosta oli halkaistu.

Porraskäytävän leveyden tulee olla vähintään 90 senttiä, jotta portaita pitkin voidaan kuljettaa paareilla liikuntakyvytöntä ihmistä. Kaiken kaikkiaan urakasta selvittiin melko helposti. Asunnot säilyivät koko ajan asuttavassa kunnossa.

Hissin kuilu kasataan kuiluelementeistä alhaalta ylöspäin. Samalla kuilun sisäpuolelle asennetaan asennustelineet. Kuilun mukana kerrostasoille asennetaan tason ovet, jolloin hissikuilu on koko ajan umpinainen ja turvallinen asukkaille. Kun kuilu on valmis, asennetaan hissin johteet ja niiden varaan hissikori ja nostoremmit. Lopuksi asennetaan hissin moottori ja tehdään tarvittavat sähkökytkennät. Elementit tuodaan työmaalle kerralla. Taloyhtiö osoittaa tilan tai paikan, jossa elementtejä voidaan säilyttää.

Työnjaosta voidaan sopia

Hissiyhtiö vastasi pääurakoisijana myös rakennusteknisistä töistä. Jotkut taloyhtiöt jakavat urakan ja tilaavat rakentamisen suoraan ulkopuoliselta yrittäjältä. Otsolassa kokonaisurakka nähtiin parhaana vaihtoehtona selkeän vastuunjaon ja kokonaisuuden hallinnan takia. Taloyhtiö halusi välttää hissitoimittajan ja rakennusliikkeen mahdolliset konfliktit ja niistä johtuvat viivästykset.

– Hissiyhtiön ja rakennusyhtiön työnjako on sovittavissa, ja isoissa rakennusteknisissä remonteissa rakennusliike voi olla pääurakoitsija ja hissiyhtiö sen alihankkija. Rakentamisprosessien hallintaa varten Koneella on oma rakennusmestari, Koneen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Heli Aalto kertoo.

Urakka viimeisteltiin porrashuoneessa tehdyllä perusteellisella pintaremontilla, jonka aloittamista oli venytetty vuosikausia nimenomaan tulossa olevan hissiremontin takia.

Arvo nousee, todennäköisesti

Hissien jälkiasennuksia vanhoihin kerrostaloihin perustellaan esteettömyydellä, ikääntyvän väestön asumistarpeilla sekä asuntojen hintojen nousulla. Pohdinnat arvonnousun määrästä ovat kuitenkin puhtaita arvioita, koska asiaa ei ole tilastoitu eikä tutkittu.

Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton karkean arvion mukaan asunnosta, joka sijaitsee hissillisessä talossa, saadaan keskimäärin kymmenen prosenttia korkeampi hinta kuin vastaavanlaisessa hissittömässä talossa sijaitsevasta asunnosta. Liiton mukaan arvonnousu voi vaihdella suuresti paikkakuntakohtaisesti, joten asiasta kannattaa kysyä arviota paikalliselta kiinteistövälittäjältä.

Stig Nordblad on keskustelut asiasta välittäjien kanssa. Keskustelukumppaneiden mukaan remontin suurin hyöty tulee siitä, että hissillinen asunto on paljon helpompi myydä tai vuokrata, kun kaikki ostajaryhmät ovat potentiaalisia ostajia.

– Välittäjät kertoivat ikääntyvistä pariskunnista, jotka myyvät omakotitalonsa ja haluavat muuttaa keskustaan. Tämä väestönosa karsii kättelyssä pois hissittömien talojen asunnot, Nordblad sanoo.

Esteettömään Suomeen

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy koordinoi Hissi – Esteetön Suomi 2017-nimistä hanketta. Ohjelman tavoite on jälkiasennushissien rakentamisen kaksinkertaistaminen vuoteen 2017 mennessä noin 500 hissiin vuodessa. Taustaryhminä mukana ovat muun muassa ARA ja Ympäristöministeriö.

Jokaisen maakunnan keskuskaupunki osallistuu hankkeen toteuttamiseen aktiivisesti 1–5 vuotta. Näin ainakin toivotaan. Kaupunkien ja kuntien maakuntakohtaisiin hissityöryhmiin toivotaan yhteistyökumppaneiksi mukaan yrityksiä, jotta uusia innovaatioita saataisiin syntymään.

– Kiinnostus hissien jälkiasennukseen vaihtelee eri puolilla maata. Suurista paikkakunnista esimerkiksi Helsingissä ja Lahdessa rakentaminen on vilkkaampaa, kun taas esimerkiksi Tampereella toiminta ei ole päässyt vauhtiin, Koneen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Heli Aalto muistuttaa.

Väestön ikääntyminen on tärkein peruste jälkiasennuksille. Senioreiden halutaan asuvan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Hissin puute onkin yleisin peruste palvelutaloon muutolle.

Haasteita riittää: noin puolet suomalaisista kerrostaloista on ilman hissiä. Tyypillinen hissitön kerrostalo on 1960–1980 -luvulla rakennettu, kolme- tai nelikerroksinen talo. Hissittömyyden ohella vanhojen kerrostalojen suurin haaste on monien vanhojen hissien pieni koko.

Vuonna 2010 kolmikerroksisia tai sitä korkeampia hissittömiä kerrostaloja oli vajaa 18 800 ja hissittömiä porraskäytäviä oli noin 42 000. Hissittömissä porraskäytävissä vähintään kolmikerroksisissa taloissa asuu noin 600 000 suomalaista, joista 96 000 on yli 65-vuotiaita.

Paineet asuinkerrostalojen esteettömyydelle ovat kasvaneet, sillä laskelmien mukaan vuoteen 2040 mennessä neljännes väestöstä on yli 65-vuotiaita.

Kolmen lajin hissejä

Uudisrakennuksiin tarkoitetut hissityypit vaativat paljon tilaa, joten ne soveltuvat harvoin jälkiasennushisseiksi. Eniten vanhoihin taloihin asennetaan hydrauli-, köysi- tai hihnahissejä.

Hydraulitekniikkaan perustuvat mini- ja kaitahissit vaativat vain pienen suojaetäisyyden kuilun ylä- ja alatilassa, mikä osin johtuu hissin hitaudesta. Konehuonetta ei tarvitse sijoittaa välittömästi hissikuilun yhteyteen. Minihissi on mitoitukseltaan liikuntaesteisille sopiva. Kaitahissiin mahtuvat jo ambulanssipaaritkin.

Konehuoneeton köysihissi on energiataloudellisesti ja ekologisesti hydraulihissiä parempi. Kuilun ja hissikorin hyötysuhde ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin mini- ja kaitahississä. Konehuoneettoman hihnahissin tilatehokkuus taas on hyvä ja sen asennus onnistuu ahtaaseenkin tilaan.

Teksti: Matti Valli

Artikkeli Kiinteistölehden joulukalenteri: Luukku 21 julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.