Korjausrakentamisessa voisi varmaan soveltaa sarjatuotantoa, kun talotkin on aikoinaan tehty ”liukuhihnalla”? Ruotsissa sovelletaan jo. Kiinteistölehti seurasi tehtaalta tulleiden kylpyhuoneiden asentamista isossa vuokrataloyhtiössä Eskilstunassa.
Ruotsissa keskenään identtisiä kylpyhuoneita on satoja, ellei tuhansia. Siellä putkien ja kylpyhuoneiden saneeraaminen on jo teollistettu. Suomen Kiinteistölehti pääsi tutustumaan Prefab Ab:n kehittämään PreBad-konseptiin, jossa vanha kylpyhuone ensin tarkistetaan kosteusvaurioiden ym. varalta ja puhdistetaan. Jos pinnat ovat kuivat ja siistit, ne voidaan jättää uusien seinien alle. Kylpyhuone rakennetaan siis vanhan kylpyhuoneen sisälle.
– Kaikki remontissa tarvittavat osat tuodaan tehtaalta, seiniä ja niiden sisään jo asennettuja vesieristeitä myöten. Ne tulevat asennusvalmiina, mutta asiakkaan sisustustoiveiden mukaisina, kertoo Prefabin myynti- ja markkinointipäällikkö Niclas Henriksson.
Konsepti muistuttaa autotehtaiden käyttämää massakustomointia.
Melu- ja pölyhaitat jäävät murto-osaan tavalliseen putkiremonttiin verrattuna.
– Putkinousut asennetaan koteloon, josta vedetään haarat uusiin vesikalusteisiin. Rakenteita ei tarvitse purkaa ja remontti kestää noin kaksi viikkoa asuntoa kohti, Niclas Henriksson sanoo.
Lopputulos on ”perinteinen putkiremontti”; putket ovat kokonaan uudet. Menetelmä sopii parhaiten elementtikerrostaloihin, joissa samankokoiset, säännöllisen muotoiset kylpyhuoneet ovat päällekkäin. Se soveltuu myös rivitaloihin, joiden asunnoissa on keskenään samanlaiset kylpyhuoneet.
Suomeen PreBad-konseptin rantautti alkusyksystä Consti, jonka mukaan konsepti tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon korjausvelan purkuun.
Korjaamisen sarjatuotantoa pohditaan Suomessakin. Elementtirakentamisen huippukauden tuoma remonttipommi tikittää yhä äänekkäämmin (ks. Suomen Kiinteistölehti 7/2013, Korjausrakentamisen mallit kaipaavat uudistamista”).
Faktaruutu:
Ruotsissa jo koeteltu konsepti
Suomessa PreBadille myönnettiin heinäkuussa VTT-sertifikaatti. Ruotsissa ja Norjassa sillä oli jo vastaavat sertifikaatit. Konsepti on ollut Ruotsissa käytössä vuodesta 1989. Sitä on käytetty jo noin 80 000 kylpyhuoneasennuksessa.
*Lopputulos on tasalaatuinen: seinäelementit vesieristeineen kaikkineen tulevat tehtaalta.
*Putkiremontti on käytännössä perinteinen, eli putket vaihdetaan täysin uusiin.
*Pienentää jonkin verran kylpyhuonetta.
*Hankalampi toteuttaa vanhojen, paikalla rakennettujen talojen epäsäännöllisen muotoisiin ja usein samassa nousussakin kooltaan vaihteleviin kylpyhuoneisiin.
*Melu- ja pölyhaitat pienenevät huomattavasti; remontin aikana huoneistossa voi asua.
*Auttaa korjausvelan purkamisessa ja helpottaa ryhmäremonttihankkeita.
*Tuulettuva rakenne ehkäisee kosteus- ja homevaurioita.
*Tuo todennäköisesti säästöjä; maahantuoja arvioi kustannukset 10–15 % ”tavallista perinteistä” putkiremonttia alhaisemmiksi.
*Mahdollistaa ”liukuhihnamenetelmästä” huolimatta – tai sen ansiosta – yksilöllisiä ratkaisuja esim. kaakeleissa ja varustetasossa.
*Toisaalta vanhojen kalusteiden, kuten suihkukaapin palauttaminen remontin jälkeen voi olla.vaikeampaa kuin ”tavallisessa perinteisessä”. Paljon riippuu uuden, koteloidun putkinousun sijainnista suhteessa kalusteisiin.
Faktaruutu:
Miljoonan kylppärin remontti
Ruotsissa toteutettiin 1960–1970 -luvuilla asuntorakentamisen Miljoonaprojekti. Nimi ei viitannut kustannuksiin. Asuntoja todella valmistui miljoona: tarkalleen 1 006 000 vuosina 1965–1975. Nyt talot ovat tulleet putkiremontti-ikään ja sarjakorjauksen keinoja mietitään.