Tositarinoita Vantaalaisesta kerrostalosta 1990-luvulla.
– Päivää rouva puheenjohtaja.
– Päivää rouva Virtanen.
– Voisitteko hoitaa niin, että tuo koripalloteline otetaan pois huoltorakennuksen seinästä.
– Miksi se pitäisi ottaa pois, hallitus on sen lapsia varten hankkinut. En tosin ole siinä kenenkään nähnyt pelaavan, eihän täällä juuri sen ikäisiä lapsia olekaan.
– Kyllä siinä käy se D-portaan tyttö kavereidensa kanssa, on kuulemma oikein jossain seurassa pelaamassa. Pitävät niin kamalan kovaa ääntä ja hiekkakin pölisee aivan kamalasti.
– Mutta teillähän on parvekkeella lasit ja kuuluuko se meteli kolmanteen kerrokseen? Onhan se hyvä harrastus tuo koripallo, se tyttö onkin aika pitkä ikäisekseen.
– Pois se teline pitää joka tapauksessa saada.
– Jutellaan siitä sitten yhtiökokouksessa.
*****************************************************************************
– Pentti täällä vaan , hei.
– Hei, hei.
– Kuule, mitäs mieltä olet, eikö pitäisi kieltää lapsilta polkupyörällä ajo pihamaalla?
– Miksi pitäisi kieltää, ajeleeko ne autojen välissä?
– Ei kun keskipihalla, siinä hiekkakentällä.
– No sehän on vain hyvä kun siinä ajavat, etteivät liikenteen sekaan mene kun ovat vielä niin pieniäkin. Mitä haittaa siitä ajosta on ollut?
– Ne kurvailee niin lujaa että hiekka menee kasaan!!!!!
(syvä hiljaisuus)
*********************************************************************************
– Pentti täällä taas, hei.
– No hei hei.
– Kyllä nyt on asia niin, että niille B-portaan pikkupojille on sanottava, ettei parkkipaikalla saa leikkiä. Siellä ne uittavat veneitä vesilammikossa ja minä meinasin peruuttaa autolla päälle. Kenen olisi ollut syy, jos jotain olisi tapahtunut, häh?
– Kuules, Pentti, vastuu on varmasti autoilijan eli sinun on tarkistettava, ettei autosi takana ole ketään, kun lähdet liikkeelle.
– Ei voi olla totta, sinun on kuitenkin tehtävä asialle jotain.
– Joo, minä tarkistan aina liikkeelle lähtiessä, ettei pojat ole auton takana.
– Älä kuule akka v-tuile!
*******************************************************************************
– No mitä pojat, onko kivaa kun sataa lunta?
– Olishan se kun sais tehdä lumilinnoja ja leikkiä lumisotaa.
– Miksei saa, eikö isä ja äiti anna lupaa?
– Kyllä ne antais, mutta meille tuli kotiin kirje, siinä oli monta allekirjoittajaa ja siinä sanottiin, ettei yhtiön alueella saa rakentaa lumilinnoja eikä lumiukkoja.
– Sanottiinko siinä, miksei saa rakentaa?
– Joo, siksi kun nurmikot kärsii.
– Ei voi olla totta.
– On se, haluuks nähdä?
*******************************************************************************
– Nythän minulle tuuri kävi, kun tapasin samalla kertaa isännöitsijän ja puheenjohtajan, olis vähän asiaa.
– Päivää, rouva Virtanen, mikä on hätänä?
– Tähän pihalle ilmestyy aina koulun jälkeen ihan vieraita lapsia, ne ei asu tässä talossa.
– Tekeekö ne jotain pahojaan täällä, vai miksi olette huolissanne?
– Ei kun ne tulee niiden B-portaan poikien kanssa tänne leikkimään, menisivät omalle pihalleen. Teidän on ehdottomasti kirjoitettava sille perheelle, ettei vieraita lapsia saa tuoda pihaan!
– Mikähän rouva Virtasen mielestä olisi sellainen sopiva ikäraja, jolloin alkaisi saada kutsua vieraita? Minullakin silloin tällöin joku käy kylässä.
– Tämähän menee vinoiluksi, niistä lapsista lähtee niin kamalasti ääntä.
– Oletteko muuten koskaan jutellut niiden poikien kanssa, ne on ihan kivoja lapsia.
– Mitä, jutellut niiden kanssa, mitä te oikein kuvittelette? Tulevat vielä kostamaan.
Artikkeli Kauhistus, lapsiako meidän talossa? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.