Ruotsissa huoltopesu kuuluu kiinteistöjen normaaliin kunnossapitoon.
Homeen pilkuttamat aidat ja likaantuneet julkisivut nakertavat monen naapuruston viihtyisyyttä. Pinnoille kertyvä lika tarjoaa kasvualustan homeitiöille ja vaurioittaa maalipintaa. Ruotsissa ja Norjassa talon huoltopesusta on tullut säännöllinen kunnossapidon rutiini, jolla kiinteistön arvoa pidetään yllä. Suomessa moni pitää julkisivun pesua välttämättömänä pahana, johon turvaudutaan vain ääritilanteessa. Ylläpitävällä kiinteistönhoidolla rakennukset säilyttäisivät paremmin arvonsa ja kuntonsa. Lika kuluttaa maalipintaa taloissa yhtä lailla kuin autoissa. Huoltopesun voi tehdä itse, ja kustannukset ovat omakotitalossa parin sadan euron luokkaa.
– Suomalainen puunaa ja pesee autoaan, vaikka sen arvo vain laskee. Varsinainen omaisuus on kiinni talossa, mutta kuinka moni meistä pesee taloaan? Ruotsissa ja Norjassa taloja pestään säännöllisesti. Fiksu tapa on jäänyt jumiin lahden taakse, sillä täällä huoltopesua vasta harjoitellaan, kertoo Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä.
Julkisivuun kertyvä noki, rasva ja lika toimivat kasvualustana homeitiöille, joten likaantuneeseen pintaan ilmestyy herkästi mustia homepilkkuja. Myös vihertäviä leväkasvustoja kertyy pinnoille, kuten kaiteille, terasseille ja ikkunanpuitteisiin.
– Jos kuraista autoa ei pese, sen maalipinta kärsii ajan mittaan. Sama ilmiö pätee talojen julkisivuihin, aitoihin ja piharakennuksiin. Lika värjää ja kuluttaa niidenkin maaleja. Suoraan päälle maalaaminen ei auta, vaan pinnat pitää aina ensin pestä. Muuten home ja muut kasvustot puskevat kohta maalista läpi kahta äkäisemmin, Kärppä neuvoo.
Pese ensin, maalaa vain jos tarvitsee
Kulahtaneista julkisivuista ja aidoista ajatellaan usein, että ne kaipaavat uutta maalikerrosta. Uudelleen maalaaminen ei ole läheskään aina tarpeellista. Pelkkä huoltopesu voi riittää kirkastamaan maalin alkuperäisen sävyn tai muun pintamateriaalin.
– Pesuainetta valitessa kannattaa olla tarkkana. On pesuaineita, jotka on tarkoitettu talojen ylläpitopesuun. Pintoja ei tarvitse maalata käsittelyn jälkeen. Toki ne saa maalata, jos pelkkä pesu ei riitä. Esimerkiksi BioComb Huoltopesu on tällainen aine. Toiset, vahvemmat pesuaineet on tarkoitettu pinnoille, jotka aiotaan varmasti maalata pesun jälkeen. Ne karhentavat maalipinnan valmiiksi odottamaan uutta maalikerrosta, Kärppä erittelee.
Heti puhdasta ilman odottamista
Julkisivun pesu ei vaadi pitkää kuivaa jaksoa toisin kuin julkisivun maalaus. Riittää, että lämpötila on plussan puolella. Suorassa paahteessa pesuaine voi kuivua pinnoille ja kaatosateessa huuhtoutua pois liian pian. Silloin aineen vaikutusaika jää liian lyhyeksi. Muuten säätilalle ei ole rajoituksia. Home- ja leväkasvustot irtoavat parhaiten, jos pinnat ovat kuivia aloitettaessa. Huoltopesun saa tehtyä yhdessä päivässä.
BioComb Huoltopesulla voi pestä kaikenlaisia rakennuksia ja rakenteita. Se sopii maalatuille, rapatuille ja tiiliverhoilluille pinnoille. Laimennettu liuos ruiskutetaan seinille matalapaineruiskulla ylhäältä alaspäin ja annetaan vaikuttaa noin 15 minuuttia. Pesuaineen ei saa antaa kuivua, joten pinnat kannattaa käsitellä valmiiksi pienemmissä osissa. Vaikutusajan jälkeen ne pestään vedellä ja harjaamalla. Harjaamiseen kannattaa käyttää jatkovarrellista pehmo- tai pesuharjaa tai teleskooppivarrellista autoharjaa. Pinnat huuhdellaan joko puutarhaletkulla tai varovasti painepesurilla.
Pesun aikana sellaiset istutukset on hyvä suojata, joiden päälle pesuvettä valuu. Maahan imeytyneenä biohajoava BioComb Huoltopesu ei vaikuta kasveihin.
– Huoltopesu pitää kiinteistön julkisivun paraatikunnossa pikkurahalla. Naapurisopukin pysyy parempana, kun ei tarvitse katsella toisen virttynyttä aitaa tai seinää. Talojen ja pihan rakenteiden peseminen on käytäntö, joka saisi pesiytyä länsinaapurista Suomeen, Kärppä päättää.
Artikkeli Suomalainen pesee autoa mutta ei taloaan julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.