Suomi erottuu edukseen, kun asuntomarkkinoiden toiminta pannaan puntariin länsinaapureiden kanssa. Suomi on välttänyt hintarallin Helsingissä ja muissa kasvukaupungeissa selvästi paremmin kuin muissa Pohjoismaissa.
Lisäksi merkittävää on se, että asuntoja on tarjolla, sillä Suomi on rakentanut 2000-luvulla enemmän asuntoja kuin kaksi kertaa suurempi Ruotsi. Kansainväliset kollegat katsovat kateellisina Suomen asuntomarkkinoita. Lentävä lause kuuluukin: Pienikin asunto on parempi kuin ei asuntoa lainkaan.
Ihan pelkkää auringonpaistetta ei ole tarjolla, sillä uhat nousevat kasvavien taloyhtiölainojen ja nousevan asuntosijoittaja-altistuksen vaarallisesta yhdistelmästä. Kotitalouksien asuntovelka on pysynyt hyvin vakaana, mutta kotitaloussijoittajien velkamäärä on jopa viisinkertaistunut 10 miljardiin euroon finanssikriisin jälkeen. Samaan aikaan taloyhtiöiden rakenne on muuttunut sijoittajavetoisemmaksi. Finanssikriisin jälkeen asuntosijoittajien omistusten määrä on kasvanut 150 000 asunnolla eli lähes 40 prosenttia.
Kesällä uutisoitu asuntokaupan yllättävä vaisuus ei vastannutkaan todellisuuta, vaan paljastui tilastojen tietokatkoksi. Vanhojen ja uusien asuntojen kauppa yhdessä on kasvanut noin viisi prosenttia viime vuodesta. Pääkaupunkiseudulle laskettava Hypo-indeksi nousi 121 pisteeseen, koska sekä hinnat että kauppamäärät kasvavat. Uudet, valmistuvat asunnot tuovat lisää tarjontaa, mutta vastaavasti kysyntä jatkuu kiivaana.
Hypo ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1,0 ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudun hinnat nousevat näillä näkymin sekä tänä että ensi vuonna 2,5 prosenttia.
Lue koko Hypon Asuntomarkkinakatsaus täältä
Artikkeli Suomi on priimus Pohjoismaiden vertailussa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.