Hukkalämmön nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen voisi leikata teollisuuden energiankäyttöä arviolta jopa 4 terawattituntia vuodessa. Samalla lämpömäärällä voisi lämmittää vuoden ajan lähes kaikki pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien omakotitalot, joita on hieman yli 200 000.
Teollisuuden käyttämästä energiasta arviolta reilu kolmannes karkaa ympäristöön ilman talteenottoa ja hyötykäyttöä. Tuotannon prosessi- ja savukaasut, poistohöyryt sekä jäte- ja jäähdytysvedet sisältävät lämpöä, jota on mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyödyksi.
Lämpö on usein kannattavinta käyttää uudelleen hyödyksi tuotannossa. Sitä voi ohjata myös tehdaskiinteistön lämmittämiseen, kaukolämpökäyttöön tai polttoaineen kuivattamiseen.
Tuotannon ylijäämälämpöä syntyy runsaasti energiavaltaisilla teollisuudenaloilla kuten metsä-, metalli-, energia- ja kemianteollisuudessa. Myös öljynjalostuksessa, elintarviketeollisuudessa sekä saha- ja puutavaran valmistuksessa vapautuu paljon käyttökelpoista lämpöä.
”Energiavaltaisen teollisuuden lisäksi ylijäämälämpöä muodostuu myös keskisuurissa ja pienissä tuotantolaitoksissa”, sanoo energiatehokkuutta edistävän Motivan yksikönpäällikkö Hille Hyytiä.
Lämpöpumput hyödyntävät haalean hukkalämmön
”Tuotannossa syntyvää lämpöä on otettu kannattavasti talteen perinteisin lämmön talteenottomenetelmin jo vuosikymmeniä. Lämmön talteenottotekniikan rinnalle on tullut uusia keinoja, jotka mahdollistavat entistä viileämmän hukkalämmön hyödyntämisen”, Hyytiä kertoo.
Esimerkiksi lämpöpumppujen avulla on mahdollista hyödyntää hyvinkin viileitä, jopa 10-asteisia ylijäämälämpövirtoja.
Lisäsäästöjä tarvitaan
Teollisuuden pitkäjänteisen ja aktiivisen energiatehokkuustyön ansiosta Suomessa säästyy tällä hetkellä energiaa enemmän kuin koskaan aiemmin, vuosittain jopa 6 terawattitunnin verran. Vaikka energiaa säästyy jo runsaasti teollisuudessa, uusia energiatehokkuustoimia tarvitaan kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
”Yksinkertaisimmat ja helpoimmat toimet on monissa yrityksissä jo tehty. Jatkossa pitää mennä syvemmälle tuotantoprosessiin ja löytää sieltä uusia energiansäästökeinoja. Myös ylijäämälämmön hyödyntäminen on yksi keskeisistä tehostamiskeinoista”, sanoo Hyytiä.
Teollisuuden yhteistyöhanke ylijäämälämmön suitsemiseksi
Motivan käynnisti reilu vuosi sitten laajan yhteistyöhankkeen, jossa koottiin tietoa teollisen ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuuksista ja niiden kannattavuudesta. Hankkeeseen osallistui Suomen suurimpia teollisuusyrityksiä, jotka ovat jo vuosia tehneet työtä tehokkaamman energiankäytön eteen. Lisäksi mukana oli joukko ylijäämälämmön hyödyntämiseen vihkiytyneitä laitevalmistajia.
”Tuloksista hyötyy koko Suomen teollisuus, kun hankkeessa kerättyä ylijäämälämpötietoa ja -kokemuksia viedään eteenpäin eri teollisuuden aloille”, toteaa Hyytiä.
Hankkeeseen osallistuivat Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy, Imatran kaupunki, Metso Paper Oy, Neste Oil Oyj, Nordkalk Oy Ab, Outokumpu Stainless Oy, Ruukki Metals Oy, Teollisuuden Voima Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj, Johnson Controls Finland Oy, Kaukomarkkinat Oy/Friotherm AG, Pemco Oy, Sondex Tapiro Oy Ab, Sulzer Pumps Finland Oy, Energiateollisuus ry sekä työ- ja elinkeinoministeriö.