Kiinteistövero on tasavero. Kiinteistöveron korotusta on väitetty hallituskauden puolivälin tarkasteluissa ja kehysriihen alla taikakaluksi, jolla kuntatalouden ongelmat ratkaistaan. Kiinteistöliitto huomauttaa, että edes kiinteistöveron moninkertaistamisesta ei ole apua kuntatalouteen.
Kuntien verotulot ovat noin 20 miljardia euroa. Tärkein vero on kunnallinen tulovero, jonka tuotto on 17,5 miljardia euroa eli 87-88 prosenttia verotuloista. Yhteisöveron tuotto on 1,3 miljardia euroa ja kiinteistöveron 1,3 miljardia euroa. Kiinteistövero on arvonlisäveron tavoin tyypillinen tasavero, joka ei lainkaan ota huomioon verovelvollisen veronmaksukykyä. Keskiverron keskustakerrostalon asukas maksaa kiinteistöveroa 30 senttiä huoneistoneliöltä kuukaudessa, mikä on yhdeksän prosenttia hoitovastikkeesta ja seitsemän prosenttia kaikista asunnon hoitokuluista.
Helsingin keskustan toiseksi kalleimmalla alueella kiinteistöveron osuus hoitovastikkeesta on 12 prosenttia ja 10 prosenttia kaikista asunnon kuluista. Kerrostaloyhtiöissä kiinteistöveroa maksetaan enemmän kuin jätehuollosta ja siivouksesta yhteensä. Liikekiinteistön kiinteistövero on yli 20 prosenttia kaikista kiinteistön ylläpitokuluista.
Kokonaisuutena asuminen kerryttää runsaasti veroja yhteiseen kassaan. Monille on yllätys, että suomalaiset taloyhtiöt maksavat hoitokulustaan arvonlisä-, energia-, jäte-, ja kiinteistöveroina peräti 27 prosenttia.
Kiinteistöverojen mahdollisen kiristämisen seurauksena taloyhtiöiden vastikkeet nousisivat automaattisesti. Veronkiristyksiin menevät rahat otettaisiin kotitalouksien muusta kulutuksesta tai säästämisestä, tai jopa velanottoa pitäisi lisätä.
Kiinteistöjen ylläpitokulut ovat nousseet jyrkästi: vuodesta 2005 vuoden 2012 loppuun peräti 44 prosenttia. Samana ajanjaksona ostovoima on kasvanut vain noin 35 prosenttia. Tällä hetkellä kiinteistöjen ylläpitokulut nousevat noin neljän prosentin vauhtia, mutta ostovoiman kasvu on hidastunut selvästi alle kolmeen prosenttiin. Vuonna 2013 ostovoima ei kasva edes kuluttajahintaindeksin muutoksen verran.
Kiinteistövero ei määräydy maksukyvyn mukaisesti
Asunto-osakkaat maksavat kiinteistöveroa vastikkeessaan eli käytännössä huoneistoneliöiden mukaan ja vuokralaiset maksavat kiinteistöveron vuokrissaan.
Taloyhtiöissä veronkiristys tarkoittaisi sitä, että riski tinkiä huollosta ja ylläpidosta kasvaisi. Samalla kasvaisi myös riski välttää kaikista tärkeimpiäin investointeja, myös välttämättömiä. Tämä kasvattaisi korjausvelkaa ja kansallisomaisuuden rappeutumiskierteen uhkaa.
Kiinteistöveropohja laajemmaksi ja veroprosentit kohtuullisiksi
Kiinteistöveron veropohjaa pitää laajentaa ja sen tuottoa lisätä ulottamalla vero muiden tuotantokiinteistöjen tavoin maa- ja metsätalousmaahan. Lisäksi veroprosentit sekä verotusarvot on pidettävä kohtuullisina. Kiinteistöveron asumiskustannuksia korottavaa vaikutusta pitääi lieventää erottamalla asuinkäytössä olevat tontit yleisestä kiinteistöverosta, kuten muun muassa kunnat ovat esittäneet. Nämä muutokset lisäisivät kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta.