Kodin pienet automaattiset apulaiset

Arjen turvallisuutta helpottava kodin teknologia mielletään usein lähinnä ikäihmisten apuvälineeksi. Se voi kuitenkin lisätä kaikkien turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Kodin tulipalo alkaa usein sähkölieden huolimattomasta käytöstä. Liesivahti tunnistaa lieden vaaratilanteet automaattisesti, hälyttää ja katkaisee tarvittaessa liedestä sähköt ennen kuin liesipalo pääsee syttymään. Liesivahdin voi yhdistää turvapuhelimeen, jolloin lieden vaaratilanteista saadaan nopeasti tieto muualle. Liesivahdin saa asentaa vain sähköasentaja.

Turvaliesi taas on sähköliesi, jossa säädetään ajastimella, kuinka pian päälle kytkemisen jälkeen levystä tai uunista katkeaa sähkövirta. Laite ei seuraa lieden toimintaa tai lämpötilaa, joten se ei välttämättä estä palon syttymistä. Levy on päällä säädetyn ajan, vaikka lieden päällä olisi esimerkiksi jotain syttyvää materiaalia.

– Liesiturvallisuuteen liittyvät ratkaisut vaihtelevat hinnaltaan muutamasta kympistä muutamaan sataan euroon. Valinta kannattaa tehdä asukkaan tilanteen ja etenkin toimintakyvyn mukaan. Esimerkiksi liesihälytin on edullinen ratkaisu, mutta se edellyttää, että asukas pystyy sammuttamaan virran laitteesta, kun se hälyttää. Liesihälytin ei myöskään auta tilanteissa, joissa asukas ei ole kotona, Kaisa Eskelinen Vanhustyön keskusliitosta kertoo. Hän on Kotiturva-hankkeen projektivastaava.

–  Muihinkin laitteisiin voi kytkeä ajastimia, jotka sammuttavat laitteesta virran, kun asetettu aika on kulunut. Ajastin asetetaan pistorasiaan ja kun siihen kytketään esimerkiksi silitysrauta, ajastin antaa virtaa vain esimerkiksi puoleksi tunniksi.

Kodinkoneissa yksi ”suosituimmista” päälle unohtamisen kohteista on ollut kahvinkeitin. Vuonna 2015 tai sen jälkeen valmistetuissa keittimissä tulee virran katketa automaattisesti reilun puolen tunnin kuluttua, joten niitä ei voi unohtaa päälle.

Onko pistorasia tai lampunkatkaisija hankalassa paikassa?

Onko pistorasia tai lampunkatkaisija hankalassa paikassa? Liitetään kaukokytkin pistorasiaan ja siihen valaisimen tai muun laitteen pistoke. Silloin lamput ja laitteet voi käynnistää ja sammuttaa kaukosäätimellä. Myös ulkokäyttöön sopivia malleja löytyy.

Paloturva paremmaksi

Palovaroittimet voidaan liittää turvapuhelimiin ja avunpyyntöjärjestelmiin. Kodin palovaroitin- ja hälytysjärjestelmiin on yleensä mahdollista kytkeä myös erillinen valo- tai äänimerkki. Palovaroitus voidaan ilmaista lisäksi tasku-, ranne- ja tyynynalustäristimillä.

On myös olemassa palovaroittimia, joiden patterin vaihtaakseen ei tarvitse kiipeillä: esimerkiksi palovaroitin paristokotelolla, ja paristo vaihdetaan seinältä käden korkeudelta.

Tosin on suositeltavaa, että taloyhtiöt ja huoltoyhtiöt tarjoavat halukkaille määräajoin varoittimen tarkastusta ja tarvittaessa paristojen vaihtoa.

Kaisa Eskelinen suosittelee, että taloyhtiöt ja huoltoyhtiöt myös asentaisivat palovaroittimet maksuttomasti asukkaille.

Palovahti koostuu palovaroittimesta, kaukosäätimestä ja releestä, joka asetetaan pistorasiaan. Siihen liitetään esimerkiksi televisio tai pesukone. Jos palovaroitin havaitsee savua, se antaa äänihälytyksen ja katkaisee virran releeseen kytketystä laitteesta. Palovahdin voi laajentaa kokonaiseksi GSM-hälytysjärjestelmäksi.

Verkkovirtaan kytkettävä älypalovaroitin taas reagoi savuun tai käryyn ja katkaisee asunnosta virrat ehkäisten sähköpalon. Asennuksen tekee valtuutettu asentaja.

Harvoissa yksityiskodeissa, puukerrostaloja lukuun ottamatta, on automaattista sammutusjärjestelmää eli sprinkleriä. Riskikohteiden, kuten lieden tai pesukoneen, yläpuolelle voi asentaa sammutusampullin. Palon syttyessä ampulli rikkoutuu ja sisältö sammuttaa tulipalon. Sammutusaine on vaaratonta ja helppo siivota pois.

Liekkien lisäksi myös vesi voi tehdä tuhoja. Vuotohälytin eli kosteushälytin tunnistaa kosteuden tai vuotavan veden ja tekee hälytyksen. Sitä käytetään esimerkiksi keittiöissä ja kodinhoitotiloissa ehkäisemään vesivahinkoja, jos vesi vuotaa tiski- tai pesukoneesta lattialle.

Ulko-ovesta helpommin ja turvallisemmin

Ulko-oven jäykkä lukitus voi haitata siitä kulkemista. Ratkaisuvaihtoehdot ja kustannukset riippuvat oven rakenteesta ja lukkorungosta. Käytön raskauteen vaikuttavat muun muassa avaimen muoto ja lukkoon tarvittava vääntövoima. Oven sisäpuolen vääntönupin voi yleensä korvata painikkeella. Avaimella vain vapautetaan lukko, jonka jälkeen ovi aukeaa nappia painamalla.

– On myös olemassa edullisia apuvääntimiä, joilla oven avaaminen onnistuu helpommin. Näitä voi tiedustella esimerkiksi suutari- tai lukkosepän liikkeistä, Kasia Eskelinen sanoo.

Sähkötoimisen lukon avaajana on mahdollista avaimen sijaan käyttää myös esimerkiksi numerokoodia, sormenjälkeä, avaimenperän tyyppistä tagia tai matkapuhelinta.

Paristoilla toimivasta digitaalisesta ovisilmästä voi katsoa, kuka on oven takana. Laite asennetaan tavallisen ovisilmän paikalle. Löytyy myös erillisellä näytöllä, kuvan tallennuksella ja puheyhteydellä varustettuja malleja sekä matkapuhelimen ja tabletin kanssa toimivia ovisilmäkameroita.

Muistuttimeen voit äänittää viestejä, jotka paristokäyttöinen laite toistaa, kun sen liiketunnistin havaitsee liikettä lähistöllä. Esimerkiksi ulko-oven viereen asennettu muistutin voi sanoa: ”Muista ottaa avaimet mukaan”.

Lähteitä ja lisää tietoa

Vanhustyön keskusliiton sivuilta www.vtkl.fi löytyvät muun muassa Kotiturva-hanke sekä opas Arkiteknologiasalkku.pdf ja tiedot liiton korjausneuvojista paikkakunnittain. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat auttavat yli 65-vuotiaita maksuttomasti asunnon korjaustöiden suunnittelussa ja asunnon turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n www.valli.fi -sivuilla on opas Arjen älykkäät välineet.

Artikkeli Kodin pienet automaattiset apulaiset julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.