Korjausrakentaminen sai vuonna 2013 ensi kertaa omat määräykset. Korjausrakentamisen määräyksiä sovelletaan sellaisiin luvanvaraisiin rakennushankkeisiin, joiden yhteydessä voidaan parantaa energiatehokkuutta osana muusta syystä johtuvaa korjaus- tai uudistustyötä.
Energiatehokkuudelle on määritelty vähimmäisvaatimukset koskien rakennuksen luvanvaraista korjaamista, käyttötarkoituksen muuttamista tai teknisten järjestelmien uusimista. ”Selkeät määräykset auttavat parantamaan rakennusten energiatehokkuutta joustavasti ilman, että rakentamismääräyksiä on joka kerta erikseen tulkittava rakennusvalvonnan kanssa", opastaa osastopäällikkö Tom Lindborg Talokeskuksesta Korjaushanke haltuun -seminaarissa Hämeenlinnassa.
Korjausrakentamiseen ryhtyminen on edelleen vapaaehtoista. "Ehjää ja toimivaa ei tarvitse, eikä kannata korjata. Energiatehokas rakennus kuluttaa kuitenkin vähemmän, joten kiinteistön omistajan on järkevää arvioida, mitkä ovat rakennuksen korjausten yhteydessä parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta. Huolellinen suunnittelu ja toteutus parantavat rakentamisen loppulaatua", muistuttaa Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Mikko Rousi.
Vedenmittaus huoneistokohtaiseksi - paitsi perustellusta syystä
Korjausrakentamisen määräykset edellyttävät nykyään huoneistokohtaista vedenmittausta käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä. Kiinteistöliiton lakimies Maria Kulomäki huomauttaa, että määräyksistä voidaan perustellusta syytä poiketa.
Mikäli taloyhtiö haluaa saada joustoa energiatehokkuusvaatimusten suhteen, sen on oltava aktiivinen ja osoitettava joustojen tarve. Taloyhtiön on kyettävä osoittamaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle, että sen korjaushankkeessa eivät energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti toteutettavissa. Joustovaatimukset on perusteltava hyvin ja niiden on pohjauduttava esimerkiksi asiantuntijan tekemiin laskelmiin ja selvityksiin.
”Esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä ei edellytetä huoneistokohtaisia vesimittareita, jos vesijohtoratkaisut on tehty siten, että yhteen asuinhuoneistoon pitäisi asentaa useita mittareita ja toimenpide ei olisi enää kustannustehokas”, toteaa Lindborg.