Kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöistä muodostuva KIRA-foorumi hakee Talkoot-tapahtuman avulla uusia näkemyksiä ja ideoita alansa kehittämiseen. Vuosittain talkoisiin kutsutaan 30-50 henkilöä - tulevaisuuden vaikuttajia, edelläkävijöitä, päättäjiä - haastamaan ja kyseenalaistamaankin olemassa olevia sekä innovoimaan uusia, parempaa tuottavuutta ja hyvinvointia luovia toimintatapoja.
Seitsemättä kertaa toteutetut KIRA-talkoot käynnistyivät tuttuun tapaan Säätytalolta 29. tammikuuta pidetyllä avajaistilaisuudella. Tänä vuonna KIRA-talkoita emännöivät ja isännöivät RAKLI:n toimitusjohtaja Helena Kinnunen ja KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. Avaussanat lausui KIRA-foorumin neuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Stenius.
Tilaisuuden suojelija, asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen toi omassa tervehdyspuheessaan monin tavoin esiin kiinteistö- ja rakentamisalaa meitä kaikkia koskettavana alana. Rakennuskantamme on tärkeä osa kansallisvarallisuutta ja arvon säilyttäminen edellyttää kannan kunnossapitoa. Erityisesti korjausrakentamisen tärkeys on tunnustettu myös maan hallituksessa ja siihen on budjetoitu valtion varoja, joita Viitanen kehotti hyödyntämään. Viitanen esitteli asumiseen ja asuntotuotantoon liittyviä ajankohtaisia hankkeita sekä mm. syyskuussa käynnistyneen ikääntyneiden asumisohjelman.
KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtajan Hanna Kalevan alustuksen aiheena oli rakennetun ympäristön kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Kaleva tarkasteli asiaa taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Alan globaalia merkitystä todistaa mm. tieto, että KIRA-ala tuottaa EU-tasolla noin 2,5 % arvonlisäyksestä, joka on suurempi kuin esimerkiksi autoteollisuudessa ja vastaa koko Suomen osuutta EU:n arvonlisäyksestä. Alan sijoitusmarkkina on Suomessa arvoltaan noin 46 miljardia euroa. Kiinteistömarkkinoilla häärää suuri joukko toimijoita. Kalevan mukaan alan ansaintalogiikat on saatava toimimaan yhteistä pottia kasvattavaa päämäärää kohti.
Näköpiirissä on kasvavia ja monipuolistuvia asiakasvaateita, muuttuvaa sääntelyä ja rakenteellisia muutoksia. Kaleva luetteli TOP 3 alaa koskevaa haastetta, jotka ovat kiinteistökaupan volyymin alhainen taso, pääkaupunkiseudun toimistotilojen ylitarjonta sekä kohtuuhintaisten asuntojen puute. Kaleva muistutti, että rakennettu ympäristö on yhteiskunnan palvelualusta, joka vaikuttaa monella tavalla Suomen kansalliseen kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen.
Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Leena Mörttinen löi tiskiin madonluvut Suomen kilpailukyvystä ja teollisuutemme surkeasta tuottavuudesta, joka on tosiasia myös kiinteistö- ja rakentamisalalla. Suomen kansantalouden kasvun eväät on Mörttisen mukaan luotava uudelleen. Globaali teknolginen shokki vavistaa nyt maailmaa: teollinen vallankumous on käynnistynyt, kuulutti Mörttinen. Mörttinen luetteli meillä tarvittavan osaavaa työvoimaa, pääomaa ja asennemuutosta, jota hän pitää noista kolmesta haastavimpana. Miten meillä tehdään töitä on aivan keskeinen menestystekijä. Yrittäjämäisyyden on lyötävä läpi kaikessa, siitä on tultava yhteiskunnallinen hyve. Tavoitteemme tulee olla kokonaistuottavuuden kasvu. Mahdollisuudeksi Mörttinen mainitsi vahvan teknologiaosaamisemme, jolla meidän on aikaansaatava innovaatioita myös rakentamiseen: kestävyyttä, viihtyvyyttä, laatua.
Iso kysymys on, miten kehittyvät taloudet muuttuvat. EU:n taloudellisen kasvun prosenttiluku on 1, USA:n 2,7 ja Kiinan 7. Ongelmallista Suomelle on se, että viennistämme 55 % suuntautuu EU:iin, joka ei kasva! Meidän on mentävä sinne, missä on kasvua, Mörttinen vaatii. Tällä pelillä ei enää pitkään ylläpidetä hyvinvointiyhteiskuntaa. Mörttinen teki vertailua länsinaapuriimme, jossa palkat ovat tilastojen mukaan Suomen kanssa samaa tasoa. Silti Ruotsissa yksikkökustannus on selvästi matalampi kuin meillä työn paremman tuottavuuden ansiosta. Rakentaminen on työvoimavaltaista toimintaa ja siksi matala tuottavuus on iso ongelma. Mörttinen haastoi KIRA-alaa nykyistä käyttäjälähtöisemmäksi todeten, että esimerkiksi kiinteistön vaikea käytettävyys on huonoa laatua.
Toimitusjohtaja Marko Parkkisen tulevaisuudenusko on konseptoinnissa ja ihmisten tarpeiden ymmärtämisessä. Parkkisen mukaan Suomen ongelma ei ole pohjoinen, syrjäinen sijainti vaan se, että teemme surkeita tuotteita. Parkkisen kysymys kuului: millaiset yritykset kehittyvät ja millaiset taantuvat. Kehittyvät yritykset ovat niitä, jotka havainnoivat ja havaitsevat ongelmia. Ongelmat taas ovat mahdollisuus. Olemme kadottaneet ongelmien positiivisen voiman, saarnasi Parkkinen. Meidän on avoimesti mietittävä, mikä meillä on ongelmana, kun meidän tuottavuutemme ei ole 25 vuodessa kehittynyt mihinkään! Tuotanto- ja myyntilähtöisyyden asemesta Parkkinenkin perää ihmislähtöisyyttä. Yksinkertaisuus ja selkeys ovat niin ikään menestyksen avaimia samoin sen ymmärtäminen, että valintoja tehdään tunnepohjaisesti. Parkkinen esitteli Aviapolis-hanketta, jossa hänen edustamansa yritys Seedi Oy on mukana. Yksi keskeinen periaate alueen rakentamisessa on, että tilojen tulee toimia monipuolisesti käyttäjien erilaisten tekemisten mahdollistajana.
Talkoolaiset saivat avajaistilaisuuden puheista runsaasti aineksia Haikon kartanossa tapahtuvaa ryhmätyöskentelyä varten. Ensimmäinen yhteisponnistus oli ideoida hankkeita, joilla päästään ryhmäläisten valitsemaan vuonna 2035 toteutuvaan unelmaan. Unelman lisäksi ryhmän tuli tuottaa yksilötöinä kauhuskenaario vuodelle 2035, sekä nimetä mitkä asiat ovat KIRA-alalla "Parasta nyt" ja "Pahinta nyt". Ryhmätyöhön talkoolaiset pohjusti RIL:n johtaja Teemu Vehmaskoski.
Lisää ajatuksia herättäviä puheita oli vielä tarjolla, kun ISS:n henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen esitteli edustamansa yrityksen henkilöstön kehittämisen keinoja ja kehittymispolkuja. Kiinteistöpalveluala poikkeaa muista aloista merkittävästi siinä, että yritykset kouluttavat työntekijänsä itse. Laajamittainen kouluttaminen vaatii resursseja, ja ISS onkin perustanut omia Koulutuskeskuksia juuri tähän tarkoitukseen. Tutkintoja suoritetaan työn ohessa pääasiassa oppisopimuksella. Opiskelu motivoi työntekijää ja ammattiosaaminen yrityksen sisällä lisääntyy.
Toisen päivän ryhmätyöt alkoivat professori Seppo Junnilan alustuksella, joka johdatteli talkoolaiset keinoihin, joilla KIRA-ala voi lisätä hyvinvointia ja tuottavuutta. Pääoman lisääminen ei Junnilan mukaan ole toimiva keino, se tie on kuljettu loppuun. Ykkönen ovat innovaatiot ja mahdollisuudet siihen löytyvät HEMS:stä (Home Energy Management System). Energiakatselmuksissa on 33-89 %:n tuottopotentiaali, mutta meiltä puuttuu liiketoimintamalli, joka osaisi hyödyntää 80-20 säännön osalta sen 20 %:n potentiaalin.
Junnila moitti KIRA-sektoria sisäpiirimäisyydestä: Alalla on kilpailtu keskenään ja muut teollisuuden alat ovat samaan aikaan menneet molemmilta puolin ohi. KIRA-alan on mentävä mukaan energia-alalle, samoin ITC-alalle ohjeisti Junnila. Hän esitteli Happy Meal -teorian, jonka ydinajatus on, että se taho, joka pystyy tarjoamaan kuluttajalle kokonaisuuden, voittaa. Kapitalismin olemus on uusiutuminen, kuka orkesteroi kiinteistöjen internetiä (IOB), kysyi Junnila.
Ryhmien tehtäväksi tuli ideoida CANVAS-mallia soveltaen KIRA-alalle menestyksekäs liiketoimintakonsepti sekä esitellä "tiekartta" uhkien ja mahdollisuuksien ratkaisemiseen. Ansiokkaista ehdotuksista parhaaksi -ainakin joidenkin läsnä olleiden mielestä - nousi ehdotus mallista, jossa kerrostalo rakennutetaan ryhmärakennushankkeena, jota varten on luotu tekninen alusta tulevien asukkaiden tarpeiden ja toiveiden keräämiseen.
Lopuksi Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti piti puheen, jossa hän kiitti aktiivisia ja idearikkaita talkoolaisia heidän panoksestaan. Pipatti toivoi keskustelun ja yhteydenpidon jatkuvan osallistujien ja KIRA-foorumin järjestöjen kesken vastaisuudessakin.