Lähiöasioiden neuvottelukunta kokoontui tänään keskiviikkona 23.4. miniseminaariin Helsingissä. Tilaisuudessa neljä kaupunkitutkijaa, Tampereen yliopiston professori Liisa Häikiö, Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara, Lapin yliopiston professori Marjaana Seppänen sekä Turun yliopiston tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila esittivät neuvottelukunnalle näkemyksensä siitä, mitä valtion tulisi tehdä lähiöiden kehittämiseksi.
Tutkijat muistuttivat, että lähiöiden ongelmien syyt eivät aina ole lähiöissä. Tärkeimmät heikoimpien lähiöiden tilaa kohentavat ratkaisut tehdään kansallisten sosiaali- ja työllisyyspoliittisten päätösten kautta. Päätöksillä tulee tutkijoiden mukaan pyrkiä vähentämään köyhyyttä ja syrjäytymistä.
Itse lähiöissä asukkaiden aktivointi on keskeistä. Tampereen Tesomassa muun muassa kokeillaan jo osallistavaa budjetointia, jossa asukkaat osallistuvat päätöksentekoon rahankäytöstä.
"Yksi huolestuttavimmista tutkijoiden esittämistä huomioista oli se, että kaikkein tukalimmassa asemassa olevien perheiden lapset eivät enää aina pääse edes ilmaisten harrastusten pariin. Saimme selvän viestin siitä, että toimenpiteiden tulisi kohdistua muun muassa lasten ja nuorten aktivointiin lähiöissä esimerkiksi harrastustoiminnan kautta", kertoo Lähiöasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen.
Tutkijat painottivat esityksissään myös sitä, että Suomen lähiöt ovat hyvin erilaisia, eikä niiden ongelmien ratkaisuun ole yhtä lääkettä. Sosiaalinen ja fyysinen ympäristö ovat myös usein yhteydessä toisiinsa, mikä tulee ottaa huomioon toimenpiteissä. Esimerkiksi ikääntyneet asukkaat voivat olla suuri voimavara paikalliselle yhteisöllisyydelle ja asukastoiminnalle. Fyysiseltä ympäristöltä tämä edellyttää toimivaa liikkumista tukevaa infraa, kuten hissejä.
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen kutsui tammikuussa 2014 koolle ministeritason neuvottelukunnan, jonka tavoitteena on vauhdittaa Suomen lähiöiden kokonaisvaltaista kehittämistä. Neuvottelukuntaan kuuluvat ministeri Viitasen lisäksi työministeri Lauri Ihalainen, sisäministeri Päivi Räsänen, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru, peruspalveluministeri Susanna Huovinen sekä lähiökehityksen kannalta tärkeitä sidosryhmiä, kuten ARA ja Kuntaliitto, elinkeinoelämä, tiedemaailma, Suomen luterilainen kirkko ja Raha-automaattiyhdistys.