Sähköinen asunto-osakerekisteri parantaisi tiedon saatavuutta, ajantasaisuutta ja oikeellisuutta sekä lisäisi tuottavuutta. Se mahdollistaisi myös sähköisen kaupankäynnin. Ympäristöministeriön johtaman työryhmän selvitys sähköisestä asunto-osakerekisteristä julkaistiin tänään.
Asunto-osakerekisteri sisältäisi tiedot asunto-osakkeiden omistajista ja hallinnasta sekä muita asunto-osakeyhtiöihin ja huoneistoihin liittyviä tietoja. Rekisterin tarve tulee esiin erityisesti tilanteissa, joissa asunto-osakkeen omistus, hallinta tai käyttö vakuutena muuttuu. Tietoja tarvitsevat osakkaiden lisäksi muun muassa kiinteistönvälittäjät, sijoittajat, viranomaiset, pankit, vakuutuslaitokset ja verohallinto.
- Asunto-osakkeisiin liittyvillä omistuksilla, varallisuudella ja oikeuksilla on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Tämä on yksi harvoista yhteiskunnallisesti merkittävistä alueista, jota ei ole sähköistetty ja toimintaprosesseja virtaviivaistettu, vaikka asia koskettaa huomattavaa osaa kansalaisista, selvityksen julkistustilaisuudessa puhunut kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen totesi.
Viitanen kertoi, että omistajuuteen liittyviä tapahtumia on rekisterissä vuosittain noin 150 000. Rekisterin yhteiskunnalliseksi nettohyödyksi arvioidaan noin 7,5 miljoonaa euroa vuodessa siinä vaiheessa, kun rekisteri olisi käytössä täydessä laajuudessaan.
Sähköisen asunto-osakerekisterin hyötyjä olisivat muun muassa tietojen saatavuuden, luotettavuuden ja kattavuuden paraneminen, sähköisen asioinnin ja sähköisten prosessien tuoma työn tehostuminen sekä vakuuksien käytettävyyden helpottuminen. Asiakirjojen sähköinen käsittely loisi myös uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja, se mahdollistaisi esimerkiksi asunto-osakkeisiin liittyvän sähköisen asuntokaupan.
Työryhmä esittää rekisterin toteuttamista kahtena osarekisterinä, asunto-osakkeiden tietorekisterinä ja omistajarekisterinä. Kahden osarekisterin mallilla sähköisten palvelujen kehittäminen nopeutuisi ja sähköistämisen hyödyt saataisiin käyttöön nopeammin.
Suomen Kiinteistöliitto kertoo siltä pyydetyssä lausunnossa kannattavansa erityisesti AsOR-rekisteriä eli omistajarekisteriä. Kiinteistöliitto suhtautuu varauksellisemmin hankkeen toiseen rekisteriin, asunto-osakkeiden tietorkisteriin AsTER:iin, ainakin kaavaillussa laajuudessa. Perusteluina ovat lähinnä kehitys- ja perustamiskustannukset sekä se, että AsTER sisältäisi kaavaillussa muodossaan myös yksityistä tai muutoin rajoitetulle joukolle tarkoitettua tietoa.
Työryhmän selvitystyössä on huomioitu mahdollisimman kattavasti kaikki asunto-osakerekisterin mahdolliset käyttäjätahot, käyttöalueet ja lainsäädännön vaatimukset. Työryhmä pitää tärkeänä nopeaa päätöksentekoa rekisterin toteuttamisessa, jotta se pystytään kehittämään ja ottamaan käyttöön huomioiden eri tahojen vireillä olevat kehityshankkeet, kuten verohallinnon Valmis-hanke.