Helsingin seudun ympäristöpalveluiden teettämän tutkimuksen mukaan sekajätteen määrässä ja koostumuksessa on selviä eroja erityyppisten asuinkiinteistöjen välillä. Vähiten sekajätettä tuottavat yli 20 huoneiston kiinteistöissä asuvat. HSY tutki pääkaupunkiseudulla syntyvää sekajätettä syyskuussa 2012.
Tutkimuksen perusteella hyödynnettävien jätteiden kiinteistökohtainen keräys vaikuttaa sekajätteen määrään. Tämä näkyy etenkin sekajätteen joukossa olevan keittiöbiojätteen määrässä. Yli kymmenen huoneiston kiinteistöiltä kerätyssä sekajätteessä oli vähemmän keittiöbiojätettä kuin alle kymmenen huoneiston kiinteistöiltä kerätyssä sekajätteessä. Yli kymmenen huoneiston kiinteistöillä biojäte on kerättävä erikseen. Pienemmille kiinteistöille biojätteen erillinen keräys on vapaaehtoista.
Sekajätetutkimus antaa eväitä jätehuollon ympäristöystävälliseen suunnitteluun
Sekajätettä kertyi viime vuonna pääkaupunkiseudulla noin 185 000 tonnia eli 176 kiloa asukasta kohden. Sekajätteen määrä on kasvanut hieman aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Sekajätettä kertyi vuonna 2007 166 kiloa asukasta kohden ja vuonna 2003 169 kiloa asukasta kohden. Eniten kasvoi erilaisten pakkausmateriaalien, kuten muovin, metallin, pahvin, paperin ja kartongin määrä. Muovin osuus oli 18 prosenttia eli 32 kiloa, kun vuonna 2007 muovia kertyi asukasta kohden 25,4 kiloa. Paperin, pahvin ja kartongin osuus oli 15 prosenttia eli yhteensä 26 kiloa asukasta kohden. Biojätettä kotitalouksien sekajätteestä oli 39 prosenttia eli 69 kiloa asukasta kohden.
Jätteiden laadun ja määrän kehitystä seuraamalla voidaan suunnitella kustannustehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää jätehuoltoa. Tiedot sekajätteen koostumuksesta huomioidaan esimerkiksi jätteiden keräyksen ja käsittelyn, jäteneuvonnan sekä jätteiden materiaali- ja energiasisällön hyödyntämisen suunnittelussa.
Tutkimusta varten sekajätettä kerättiin erikokoisista kiinteistöistä, joissa asuu yhteensä noin 15 000 asukasta. Sekajätettä kerättiin noin 60 000 kiloa. Erikseen kerättävät hyödynnettävät jätteet kuten biojäte, kartonki ja paperi eivät olleet mukana tutkimuksessa. Tutkimuksen toteutti Ramboll Finland Oy.
Sekajätetutkimus toteutettiin osana Materiaalitehokas jätehuolto -hanketta, joka saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää rahoitusta Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta.