Tiistaina 3.2. pidetyssä Korjausrakentaminen 2015 -tapahtumassa nousi esille korjausrakentamiseen liittyvä asukasviestintä. Isännöintiliiton joulukuussa julkaiseman putkiremonttibarometrinkin mukaan se oli putkiremonttien heikoimmin onnistunut osa-alue. Sama ilmenee viime vuonna Helsingin yliopistossa Hanna-Maija Närväsen tekemästä maisterintutkielmasta, jossa putkiremontteja tarkasteltiin asukkaiden kokemusten näkökulmasta. – Valitettavasti barometrin ja tutkielman havainnot pitävät paikkansa, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa. Hän puhui Korjausrakentaminen-tapahtumassa asiakaskokemuksen syntymisestä putkiremonteissa. Mäkinen korostaa, että korjausrakentamisen eri osapuolten tulisi huomioida asukasviestintä alusta lähtien. Asukasviestintä voi muodostua ongelmaksi, jos siitä ei selvästi sovita urakkaneuvotteluissa. Tällöin viestintään liittyvät vastuut ja toimenpiteet jäävät epäselviksi, eikä kukaan tiedä mitä pitäisi tehdä tai tekeekö joku muu jotakin. Jos asiasta ei ole sovittu, vastuu jää taloyhtiölle, jonka edustajat eivät aina tiedosta asiaa. – Pahimmillaan asukasviestinnän epäonnistuminen aiheuttaa turhaan epätietoisuutta ja pelkoa. Töitä tehdään asukkaan kodissa, johon kajoaminen on aina herkkä alue. Lisäksi epätietoisuus esimerkiksi hankkeen taloudesta ja budjetin kestävyydestä aiheuttavat aitoa turvattomuuden tunnetta. Jotta korjausrakentaminen olisi laadukasta palvelutoimintaa, asukasviestintään on panostettava. Onnistunut viestintä on asukaslähtöistä: se kattaa asukkaan tietotarpeet niin laadullisesti, sisällöllisesti kuin aikataulullisesti. - Asukaslähtöisyyteen liittyy esimerkiksi urakoitsijan edustajien tavoitettavuus, jos ja kun asukkaille tulee mieleen kysymyksiä tai he havaitsevat ongelmia. Myös tiedottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sen on perustuttava asukkaiden tietotasoon ja oltava oikea-aikaista, Mäkinen sanoo. Tutustu Katastrofin ainekset – Opas taloyhtiön remonttiviestintään -kirjaan
↧