Kiinteistötyönantajat ry ja Sosiaalialan Työnantajat ry vaativat uudelta hallitukselta kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nostamista 3 000 euroon sekä vähennysoikeuden nostamista 30 prosenttiin palkasta ja 60 prosenttiin työkorvauksesta. Järjestöt peräänkuuluttavat myös niin sanotun Ruotsin mallin käyttöönottoa. Vuonna 2012 toteutuneet kotitalousvähennyksen supistukset vähensivät kiinteistöpalveluiden ja hoivapalvelujen kysyntää merkittävästi. – Vähennysoikeuden supistus on kaventanut muun muassa lapsiperheiden mahdollisuuksia hyödyntää tavallisia arkea helpottavia palveluja kuten siivousta tai pihatöitä, toteaa Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén. – Kotitalousvähennyksellä voidaan parantaa vanhuksen mahdollisuuksia asua omassa kodissaan. Vähennystä hoivaan käyttävien eläkeläisten määrän pitäisi olla 3 prosentin sijasta 30 prosenttia, sanoo Sosiaalialan Työnantajien johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki ja huomauttaa, että myönteisten ulkoisvaikutusten merkitys yhteiskunnalle on huomattavasti suurempi kuin vähennyksen arvo. Palveluiden käytön vähenemisellä on ollut negatiivisia vaikutuksia myös alojen työtilanteeseen. Kotitalousvähennyksellä on erittäin suuri työllistävä merkitys kiinteistöpalvelualalla erityisesti siivouspalveluissa ja etenkin pk-yrityssektorilla. Ruotsin laskutusmalli käyttöön Järjestöt ehdottavat, että Suomessa otetaan käyttöön niin sanottu Ruotsin malli. Kuluttajan kannalta helppokäyttöisessä Ruotsin mallissa verovelvollinen kuluttaja tai palvelunostaja voi saada välittömästi ennakollisen verovähennyksen palveluntoimittajalle laskua maksaessaan. Palveluntoimittaja tekee ilmoituksen tehdystä työstä ja laskuttaa verohallinnolta vähennyksen osuuden. Kiinteistö- ja hoivapalveluihin liittyvällä kotitalousvähennyksen korotuksella ja yksinkertaisella maksujärjestelmällä hallitus saisi aikaan monia yhteiskunnallisesti myönteisiä vaikutuksia: vanhukset voisivat asua kodeissaan pidempään ja ruuhkavuosia elävien lapsiperheiden arkea helpotettaisiin.
↧