Maailmalla yleistyy hiljalleen kaikkien asuntojen varustaminen automaattisella sammutusjärjestelmällä. Suomessa puukerrostalot on määräysten mukaan sprinklattava, mutta muiden asuntojen palosuojaus on vapaaehtoista. Tampereen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö on intohimoinen sprinklauksen kannattaja. Hän on puhunut asian puolesta jo vuosikausia, mutta ei ole saanut ympäristöministeriötä vakuuttuneeksi. – Suomessa kuolee vuosittain 60–80 ihmistä asuntopalojen seurauksena. Niistä lähes kaikki pystyttäisiin sprinklauksella välttämään. Männikkö vakuuttaa, ettei se tulisi edes kalliiksi. Ikivanha tekniikka Vettä palavaan kohteeseen suihkuttava sprinkleri ei ole uusi keksintö. Tampereen kuuluisa ”Kuusvooninkinen”, Finlaysonin tehdasrakennus, varustettiin automaattisella sammutusjärjestelmällä jo 1800-luvulla. – Tekniikka on pysynyt tähän päivään mennessä periaatteessa samana, pelastuspäällikkö Seppo Männikkö tietää. Sprinkleri on kattoon tai seinään asetettava suutin, johon johdetaan putkella vettä. Kun ilma kuumenee tulipalon takia, poksahtaa sprinklerin lasinen kapseli rikki ja vesi alkaa suihkuta. Samalla lähtee hälytys pelastuslaitokselle. Vettä suihkuaa kunnes joku kääntää laitteiston pääventtiilin kiinni. Usein jo yhden sprinklerin laukeaminen riittää sammuttamaan palonalun. – Pohjois-Amerikassa ja Australiassa kaikki uudet asunnot varustetaan sprinklereillä. Samoin asuinkerrostalot Norjassa. Walesissa tuli samanlainen laki hiljattain voimaan ja lakisääteinen sprinklaus etenee eri puolilla Eurooppaa. Suomessa on toistaiseksi tyydytty erityisasuntojen, kuten vanhainkotien sprinklaukseen, Seppo Männikkö toteaa. Puukerrostaloihin on tosin muutama vuosi sitten määrätty sprinklerit pakollisiksi. Männikön mielestä sprinkleri on osoittautunut erittäin luotettavaksi ja toimintavarmaksi järjestelmäksi. Jos joku kauhistuu sprinklerin suihkuttaman veden määrää, osaa Männikkö rauhoitella. – Automaattinen sammutusjärjestelmä käyttää huomattavasti vähemmän vettä tulipalon sammuttamiseen kuin palokunta. Sprinkleri laukeaa jo varhaisessa vaiheessa, jolloin pienehkökin vesimäärä riittää sammutukseen. Kun palokunta saapuu paikalle, on palo sen sijaan jo kehittynyt suuremmaksi ja tarvitaan yleensä paljon vettä. Vesivahingot ovat siksi huomattavasti suuremmat. Sprinkleri laukeaa normaalisti 68 °C lämpötilassa. Saunaan asennettaessa voidaan laukeamislämpötilaa nostaa esimerkiksi 141 tai 182 asteeseen. – Yleisenä sääntönä on, että järjestelmän laukeaminen säädetään noin 30 astetta korkeampaan lämpötilaan kuin tilan normaalilämpö, kertoo Jukka Suoja automaattisia sammutusjärjestelmiä toimittavasta Caverion Oy:stä. Hinta huolestuttaa Painavin argumentti, jolla asuntojen lakisääteinen sprinklaus Suomessa on torjuttu, on hinta. Uuden kerrostaloasunnon hintaa sprinklaus nostaa “muutama kymmenen euroa” neliömetrille. Asiantuntijoiden hinta-arviot vaihtelevat. Vaikka summa ei ehkä kuulosta paljolta, rakennusliikkeet suhtautuvat nihkeästi sprinklaukseen halutessaan painaa asuntojen hinnat mahdollisimman edullisiksi. – Tiettyihin käyttötarkoituksiin, kuten erityisasuntoihin ja puukerrostaloihin, kohdennettuna sprinklaus on perusteltua. Laajemmin käytettynä se on kuitenkin kallis järjestelmä saavutettuihin etuihin verrattuna, arvioi yli-insinööri Jorma Jantunen rakentamismääräyksistä päättävästä ympäristöministeriöstä. – Vertaisin sprinklausta esimerkiksi autojen turvatyynyihin. Niistä on kolaritilanteessa kiistämättä etua, mutta ne tuovat autolle lisähintaa. Siksi turvavyöt on määrätty pakollisiksi, mutta turvatyyny on autoissa vapaaehtoinen lisävaruste. Jantusen tietojen mukaan sprinklaukselle tulisi hintaa noin 40 euroa asuntoneliömetrille. Hinnan pitäisi laskea neljäsosaan eli noin kymmeneen euroon neliöltä, ennen kuin sprinklerien asentamisen kustannukset olisivat järkevässä suhteessa niistä saatavaan hyötyyn. – Nyrkkisääntö on, että mitä pienempi talo, sitä korkeammat sprinklauskustannukset. Esimerkiksi asuntomessujen pienkohteissa automaattisen sammutusjärjestelmän asentaminen on tullut selvästi kalliimmaksi kuin kerrostaloissa. Sprinklauksen puolestapuhuja Seppo Männikkö arvioi kustannuksiksi 20 euroa asuntoneliömetriltä. Hänen mukaansa esimerkiksi putkistoremontin yhteydessä sammutusvettä johtavien putkien asentaminen käy kätevästi. – Yhteiskunta voisi mielestäni vallan hyvin tukea sprinklausta taloudellisesti. Nythän esimerkiksi hissiremontteihin saa tukea. Kun kerrostaloissa asuu yhä enemmän yksinäisiä vanhuksia, olisi automaattisen sammutusjärjestelmän asentaminen omiaan edesauttamaan heidän asumistaan kotona, mikä on vallitsevien linjausten mukaista. Järjestelmän asentamisen ja laitteiden hankkimisen lisäksi on otettava huomioon huoltokustannukset. Kuten kaikkia hälytysjärjestelmiä, pitää myös sprinklausta vuosittain huoltaa ja testata. Männikkö vakuuttaa, että huoltokustannukset pysyvät alhaisina. Myyntivaltti? Pelastuspäällikkö Seppo Männikön mukaan asuntorakentajat eivät ole innostuneet automaattisten sammutusjärjestelmien asentamisesta, koska siihen ei ole lain määräämää pakkoa. Tulevilta asukkailta ei myöskään kysellä, olisivatko he mahdollisesti siinä määrin huolissaan paloturvallisuudestaan, että haluaisivat asuntoonsa turvalaitteiston tulipalon varalta. Taloyhtiöt eivät ole ryhtyneet harrastamaan sprinklausta jälkiasennuksena. Poikkeuksena ovat senioritalotyyppiset yhtiöt, joissa asuu toimintakyvyltään alentuneita ihmisiä. Tällaisissa asunnoissa tulen irti pääseminen voisi olla kohtalokasta. – Ellei ihminen pääse parissa minuutissa pois asunnosta, jossa on syttynyt tulipalo, ei hänellä ole enää juuri pelastautumismahdollisuuksia. Vanhuksille näin ripeä poistuminen on usein ylivoimaista, pelastuspäällikkö Männikkö sanoo. Kouvolalainen rakennusliike Varte on poikkeus suomalaisten asuntorakentajien joukossa. Se on rakentanut vapaarahoitteisia asuinkerrostaloja, joiden vakiovarusteisiin kuuluu sprinklaus ja osoitteellinen paloilmoitusjärjestelmä. – Kyllä me olemme pitäneet sitä myyntivalttinamme, Varten toimitusjohtaja. rakennusneuvos Heikki Koho myöntää. – Olemme ratkaisseet sprinklauksen tapauskohtaisesti. Järjestelmä on asennettu taloihin, joihin on tulossa runsaasti seniori-ikäisiä asukkaita, vaikka kysymys ei varsinaisista senioritaloista olisikaan. Itsekin asun talossa, johon automaattinen sammutusjärjestelmä on asennettu. Koho kertoo asiakkailta tulleen erittäin positiivisia kommentteja sprinklauksesta. Ikääntyneet asukkaat kokevat, että järjestelmä lisää heidän asumisturvallisuuttaan. – Joku asukkaista on joskus paheksunut sitä, että sprinklerijärjestelmän huollosta tulee kustannuksia, vaikka mistään isoista summista ei vuositasolla todellakaan ole kysymys. Sammutusjärjestelmä on mahdollista asentaa Kohon mukaan niin, että asukas ei huomaa juuri muuta kuin katossa tai seinällä sijaitsevat suuttimet. Putket voidaan useimmiten sijoittaa piiloon alakattoon ja joissakin tapauksissa koteloihin.
↧