Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista tuli voimaan 15.5.2015. Asumisterveysasetus ohjaa muun muassa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä olosuhteita ja asettaa terveydensuojeluviranomaisten ulkopuolisille asiantuntijoille pätevyysvaatimuksia. Suomen Kiinteistöliitto pitää asetuksen sisältöä pääosin myönteisenä. Taloyhtiöissä ei ikävä kyllä ole harvinaista, että epäpätevät asiantuntijat tekevät puutteellisia ja turhia tutkimuksia, joista seuraa tarpeettomia tai epäonnistuneita korjauksia sekä aiheutuu turhia kustannuksia taloyhtiölle. Asunto-osakeyhtiössä on harvoin riittävää asiantuntemusta arvioida kosteusvaurion ja mahdollisen homevaurion laajuutta tai vaurion edellyttämää korjaustarvetta. Yhtiöt ja yhtiön osakkaat joutuvat kääntymään kunnan terveydensuojeluviranomaisten ja muiden asiantuntijoiden puoleen. Asumisterveysasetuksen tuoma merkittävä uudistus on, että jatkossa rakennusten terveyshaittoja selvittävät vain riittävän pätevät asiantuntijat riittävän luotettavilla tutkimusmenetelmillä. Roolit ja velvollisuudet selviksi – Asumisterveysasetus tarkentaa voimassa olevan asumisterveysohjeen sisältöä. Ongelmatilanteissa, kuten home-, kosteus- ja ilmanvaihtovaurioiden arvioinnissa voidaan käyttää yhtenäisempää arviointia. Vastuussa olevien asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset yhdenmukaistetaan. Niistä koottu rekisteri on sekä taloyhtiöiden että asukkaiden käytettävissä, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Kiinteistöliitto korostaa, että pätevyysvaatimus tulisi ulottaa myös kuntien terveystarkastajiin, joiden tulisi oman pätevyyden ollessa riittämätön käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, jos asunnon tai oleskelutilan haltijaa ollaan velvoittamassa merkittäviä kustannuksia aiheuttaviin toimenpiteisiin. Kristel Pynnösen mukaan asumisen terveyshaittoihin voidaan jatkossa puuttua systemaattisella ja objektiivisella tavalla. Kynnys tarttua pieniin, aistinvaraisiin ongelmiin laskee. – Mitä aikaisemmassa vaiheessa mahdollinen vaurio havaitaan, sen nopeampaa ja edullisempaa sen korjaaminen on. Kun etenemisohjeet ovat selkeät ja pätevät asiantuntijat löydettävissä, voi asioihin puuttua heti, kun se on tarpeen. Samalla pidetään silmällä rakennuksen kuntoa ja ehkäistään mahdollisia piileviä terveysriskejä. Pätevyysvaatimusten lisäksi asumisterveysasetuksella säädetään toimenpiderajoja esimerkiksi siihen, millainen sisämelu katsotaan terveydensuojelun näkökulmasta haitalliseksi sekä mitkä ovat asuntojen lämpötilavaatimukset. Asetuksessa säädetään toimenpiderajat myös mikrobivaurioille, terveydensuojelun näkökulmasta riittävälle ilmanvaihdolle sekä kemiallisten tekijöiden pitoisuuksille. Toimenpiderajojen soveltaminen edellyttää viranomaisilta ja asiantuntijoilta paitsi mittausosaamista, myös haitan kokonaisarviointia sekä riskinarviointiin liittyvää osaamista. Asetuksen taustalla vuosien työ Asiantuntijapätevyys vaatii osaamista muun muassa seuraavilta alueilta: rakennusfysiikka, kuntotutkimusmenetelmät, juridiikka, sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet, rakennustuotanto ja ilmanvaihto. Laajuudeltaan täydentävät opinnot lähentelevät 50 opintopistettä. Rekisterin rakentamisesta, asiantuntijoiden kouluttamisesta ja opintosisältöjen tarkasta määrittelystä vastaavat VTT Expert Service ja Fise (Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE) Oy. Yhtenäiseen kansalliseen järjestelmään tähtäävä työ on aloitettu jo vuosia sitten. Se jatkuu rekisterin rakentamisen ja opintosisältöjen osalta kesän ja syksyn 2015 aikana. Karkeasti jaettuna asiantuntijoiden osaamisvaatimukset liittyvät erityisesti rakennusterveyteen ja kosteusvaurioihin, joiden arviointiin ja korjaussuunnitteluun on tulossa eri pätevyystasoja kuntotutkijasta rakennusterveysasiantuntijaan.
↧