Jäänmurtajavarustamo Arctia Shippingin kelluva pääkonttori on suomalaisen osaamisen ja teknologian taidonnäyte. Helposti liikuteltaville rakennuksille on kysyntää myös julkisella sektorilla.

Helsingin Katajanokan jäänmurtajalaiturin kupeessa kelluva 930-neliöinen konttori on Rambollin rakennuttama. Hankkeeseen kuului myös laituritekniikan uusiminen ja huoltotilojen peruskorjaaminen. Ramboll vastasi toteutuksen valvonnasta sekä huoltokirjan ja pelastussuunnitelmien laatimisesta. Toimimme myös hankkeen turvallisuuskoordinaattorina ja rakenteiden ulkopuolisena tarkastajana.

— Varustamolle kelluva konttori oli kaikin puolin järkevä ratkaisu. Tukitoiminnot ja tuotanto saatiin yhdistettyä toisiinsa, ja toimitilakustannukset laskivat. Hankkeessa yhdistyvät laivan- ja talonrakentamisen osaaminen. Perustuksen ponttonit on jäävahvistettu ja mukana on isoista risteilylaivoista tuttua tekniikkaa. Kelluva konttori on liitetty kaukolämpö- ja kunnallistekniikkaan, kertoo projektipäällikkö Frej Werner Rambollista.

Kelluvalla konttorilla on monia hyviä ominaisuuksia: se on tarpeen mukaan hinattavissa mihin tahansa ja rakentaminen on edullista, nopeaa ja ympäristöystävällistä. Telakkahallissa lähes valmiiksi koottu toimistotalo ei aiheuta ympäristölleen meluhaittaa eikä vedessä kelluvaksi tarkoitetun rakennuksen tieltä tarvitse muokata maata tai louhia kalliota. Suomalaisen Shippax Oy:n valmistama teräskennorakenteinen runko on tehty kierrätetystä metallista. Helposti liikuteltava runkorakenne avaa uusia mahdollisuuksia myös arktisen alueen kasvavalle kaivosteollisuudelle ja energia-alalle.

Toimistotalon kahdesta ylimmästä kerroksesta löytyvät johdon ja hallinnon toimitilat, ja pohjakerrokseen on ponttonien lisäksi sijoitettu varastotilaa ja talotekniikka.

Arctian kelluvan konttorin suunnitteli Mikko Summanen Arkkitehtitoimisto K2S Oy:sta.

Markkinoille putkahtaa aika ajoin asuntoja, joihin on tehty luvattomia remontteja. Uskaltaisitko ostaa asunnon, jossa on salaa remontoitu kylpyhuone?

Asunnonostajien innokkuus uuden kodin kunnostamiseen on lopahtanut lähes täysin, paljastaa SKV Kiinteistönvälityksen kysely. Ihmiset etsivät nyt edullista mutta valmista ja ovat valmiita tinkimään neliöistä.

Tee-se-itse -asenne asuntoa ostaessa on katoavaa kansanperinnettä, kertoo SKV:n välittäjilleen teettämä kysely. Kyselyyn vastanneista välittäjistä 90 prosenttia kertoo, että tällä hetkellä parhaiten menevät kaupaksi täysin remontoidut asunnot. Huonokuntoisimpien myyntikohteiden myyntiajat ovat pidentyneet, eikä halukkaita ostajia remonttikohteille enää löydy entiseen malliin.

– Isoja remontteja ei olla valmiita tekemään, eikä omaa osaamistakaan löydy samalla tavoin kuin ennen, kertoo kyselyyn vastannut välittäjä.

Myös raha vaikuttaa remonttihalukkuuteen. Huono taloustilanne ja pankkien tiukentuneet lainakäytännöt ja ehdot ovat johtaneet siihen, että varsinkin remonttilainaa voi olla aiempaa vaikeampaa saada.

Tämä näkyy myös asunto-osakekaupassa. Seuraavan viiden vuoden sisällä tapahtuvat isot remontit taloyhtiössä ovat monille kaupan este.

– Muuttovalmis asunto hyvässä yhtiössä tai vanhempikin omakotitalo, jossa remontit on tehty, menee kaupaksi.

Nykytrendi on maltillisempi

Asunnon etsijät haluavat laatua pienillä asumiskustannuksilla ja mahdollisimman edullisesti. Edullista asuntoa etsiessä ollaan laadun sijaan valmiita karsimaan neliöistä.

– Trendi on se, että ostetaan pienempiä asuntoja kuin ennen. Hinta ratkaisee, välittäjä kertoo.

Myös ensiasunnosta suurempaan edetään nykyään maltillisemmin. Asunto etsitään tämänhetkisiin tarpeisiin, eikä vaadita kasvuvaraa, kertoo toinen välittäjä.

Sijainti, sijainti, sijainti

Yksi asia ei muutu: Asunnon sijainnilla edelleen iso vaikutus ostopäätökseen. Alueen hyvät liikenneyhteydet ja arjen palvelut ovat yksi suurimmista tekijöistä asunnon ostosta päätettäessä. Asuinalueen turvallisuus ja häiriöttömyys ovat tärkeitä, mutta asuinalueen maineella ei vastaajien mielestä ole suurta vaikutusta asunnon ostajille.

Jos putkiremontti toteutetaan putket uusimalla, 50-neliöisen asunnon putkiremontin hinnaksi muodostuu pääkaupunkiseudulla noin 35 000 euroa. Muualla Suomessa summa on noin 21 000 euroa. Tämä käy ilmi Isännöintiliiton julkaisemasta putkiremonttibarometrista.

Liiton kehityspäällikön Heikki Kaurasen mukaan hintaeroa selittävät muun muassa pääkaupunkiseudun korkeampi hintataso, korjattavien rakennusten tekniset ominaisuudet sekä haastavampi työmaiden logistiikka.

Putkiremontin kokonaishintaan vaikuttavat useat eri tekijät. Jokaisen taloyhtiön putkiremontti on erilainen. Putkiremontin hintaan vaikuttavat muun muassa taloyhtiön ikä, korjaushistoria, sijainti ja rakentamisessa alun perin käytetyt materiaalit.

Barometri luotasi isännöitsijöiden käsityksiä, ja vastaajien enemmistön mielestä valtaosa putkiremonteista onnistuu hyvin. Asukas- tai osakasnäkökulmaa tutkimuksessa ei otettu huomioon. Sujuvan putkiremontin edellytyksiä tutkimuksen mukaan ovat laadukas suunnittelu ja urakointi.

Vastaajina oli 287 isännöitsijää. Heistä 90 % koki suunnittelijoiden ammattitaidon korkeaksi. Myös yhteistyö urakoitsijoiden kanssa sujuu useimmiten hyvin: yli 4/5 vastaajista oli tyytyväisiä työn laatuun. Uutena asiana tutkimuksessa nousi esiin harmaan talouden ilmiöiden kohtaaminen aiempaa useammin. Suunnitteluvaiheessa neljännes ja toteutusvaiheessa kolmannes vastaajista on kohdannut tuntuvasti harmaata taloutta.

 

Hallitus esittää asuinrakennusten verotusarvon laskentaan muutosta. Varojen arvostamisesta verotuksessa annettua lakia muutettaisiin siten, että käytössä olevan asuinrakennuksen verotusarvoa laskettaessa rakennuksen jälleenhankinta-arvosta vuosittain tehtävien ikäalennusten enimmäismäärää alennettaisiin. Verotusarvo olisi vähintään 30 prosenttia jälleenhankinta-arvosta nykyisen 20 prosentin sijasta. Ehdotus lisäisi kuntien verotuloja vajaalla 10 miljoonalla eurolla. Muutos koskisi myös vapaa-ajan asuntoja.

Kuntien kiinteistöveropohjaa vahvistettaisiin lisäksi tekemällä rakennusmaan verotusarvoihin sekä rakennusten jälleenhankinta-arvoihin tasokorotukset, joiden myötä kuntien verotulot kasvaisivat noin 90 miljoonalla eurolla. Muutokset toteutettaisiin syksyn aikana rakennusten jälleenhankinta-arvojen perusteita koskevilla valtiovarainministeriön asetuksilla ja rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteita koskevalla Verohallinnon päätöksellä. Kaikkiaan kuntien kiinteistöverotulo kasvaisivat siten 100 miljoonalla eurolla. Kuntien kiinteistöverotulot kasvaisivat koko maan tasolla 7,3 prosenttia.

Muutokset vähentävät empiiristen selvitysten osoittamaa verotusarvojen jälkeenjääneisyyttä suhteessa käypiin arvoihin.

Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran määrättäessä vuoden 2013 verotusarvot. Muutokset vaikuttaisivat siten ensimmäisen kerran vuonna 2014 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

Harmaa talous - musta tulevaisuus -kampanja kysyy: Kenen tulevaisuutta rahoitat?  Kampanja herättää pohtimaan arkisten valintojen merkitystä harmaan talouden ja laittoman toiminnan torjumisessa. Yksi kuititon ostos tai pimeä työkeikka ei välttämättä tunnu isolta asialta, mutta harmaa talous vahingoittaa sekä yksittäisiä ihmisiä että koko yhteiskuntaa. Harmaaseen talouteen menetetyt verorahat ovat pois hyvinvointivaltion yhteisestä hyvästä: päiväkodeista, terveyskeskuksista, vanhainkodeista, kirjastoista, nuorisotaloista, liikuntapaikoista ja niin edelleen.

Harmaa talous - musta tulevaisuus -kampanja nostaa esiin useita harmaaseen talouteen liittyviä ongelmia ja ilmiöitä. Kampanjassa on käsitelty esimerkiksi työsopimuksen, verokortin ja kuittien tärkeyttä, pimeää työvoimaa ja elintarviketurvallisuutta.

Kampanjan tavoitteena on myös kannustaa rehelliseen yrittäjyyteen. Harmaa talous vaikuttaa rehellisen yrittäjän arkeen esimerkiksi vääristämällä kilpailua ja tuotteiden sekä palveluiden hintoja. Lisäksi palveluiden ja tuotteiden laatu ja turvallisuus kärsivät.

Lääkeväärennös voi viedä hengen

Syksyn kampanjassa nostetaan esille tuoteväärennökset, ja etenkin lääkeväärennökset. Ne voivat viedä hengen tai aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Väärentäjille ei mikään ole vierasta ja melkein mitä tahansa voidaan väärentää. Tuoteväärennökset ovat osa harmaata taloutta, ja niiden avulla rahoitetaan rikollista toimintaa, jopa terrorismia. On hyvä muistaa, että nykyinen tekijänoikeuslaki kieltää kaiken, myös pienimuotoisen, piraattitallenteiden tuonnin omaan käyttöön.

Harmaan talouden tiedotuskampanja on osa valtioneuvoston hyväksymää kuudetta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelmaa vuosille 2012–2015. Kampanjan päävastuutaho on sisäasiainministeriö ja kampanjan toteutuksesta vastaa Poliisihallitus. Kampanjassa on mukana kuudenteen toimintaohjelmaan sitoutuneiden ministeriöiden ja viranomaisten lisäksi useita eri järjestöjä.

https://www.facebook.com/Suomen.Kiinteistolehti

https://www.sttinfo.fi/release?0&releaseId=7897111

Kun vanhenen ja liikun kankeammin, olisi hienoa, että joku auttaisi minua kauppareissulla. Jos eksyn mustikkametsään, olisi mukavaa, että minua lähdettäisiin etsimään. Jos muistini ja toimintakykyni heikkenee, toivon, että joku auttaa minua ja huolehtii turvallisuudestani. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö painottaa, että kun ihminen ei itse pysty huolehtimaan turvallisuudestaan, tarvitaan kaikkien apua. Tänään alkavan Muistiviikon teemana on muistisairaiden turvallisuus.

Kevään ja kesän aikana on tarkastettu suuri määrä kiinteistöjen savunpoistojärjestelmiä. Osoittautui, että monien järjestelmien heikko kunto aiheuttaa merkittävän riskin tulipalotilanteessa.

Tulipaloissa eniten henkilövahinkoja aiheutuu savun leviämisestä rakennuksen sisällä. Kiinteistöjen savunpoistojärjestelmillä on siksi tulipalotilanteessa ratkaiseva rooli, sillä ne ohjaavat tappavan myrkylliset savukaasut ulos rakennuksesta. Inspectan tekemissä tarkastuksissa on kuitenkin havaittu, että suuressa osassa järjestelmiä on eritasoisia puutteita, eikä niiden toimintavarmuudesta ole takeita.

”Luvut ovat huolestuttavia, sillä 85 %:ssa tarkastetuista järjestelmistä löytyy eritasoisia puutteita, joista 20 %:ssa puutteet ovat vakavia. Vakava puute johtaa siihen, että järjestelmä ei hyvin todennäköisesti toimi tulipalotilanteessa lainkaan”, kertoo palo- ja pelastustoimen turvallisuustarkastusten tuotepäällikkö Heikki Norell Inspectasta.

Esimerkkeinä vakavista puutteista ovat kuumuutta kestämättömien kaapeleiden käyttäminen, savunpoistoluukkujen ruuvaus kiinni kattorakenteisiin tai se, ettei järjestelmää ole yli kymmeneen vuoteen huollettu, testattu tai tarkastettu kertaakaan. ”Vakavimmat puutteet löytyvätkin silloin, kun savupoistojärjestelmän ylläpito, huolto ja testaus on laiminlyöty”, Norell huomauttaa.

Savunpoistojärjestelmien huolto ja ylläpito ovat Pelastuslain nojalla kiinteistön omistajan ja toiminnan harjoittajan yhteisvastuulla. Huolto- ja ylläpitopalvelut ostetaan pääsääntöisesti ulkopuoliselta yritykseltä. Ulkopuolisen, riippumattoman tarkastuslaitoksen roolina on tarkastaa savunpoistojärjestelmät sekä raportoida tarkastuksella havaituista asioista kiinteistön omistajalle ja toiminnanharjoittajalle, sekä tapauskohtaisesti valvovalle viranomaiselle. Tarkastuksessa tarkastetaan huollon ja ylläpidon laatu, sekä suunnittelun ja toteutuksen toimivuus.

”Usein asianmukainen huolto, testaus ja tarkastus jätetään tilaamatta tietämättömyyden tai kustannusten vuoksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että järjestelmien toimintakunnon varmistus on häviävän pieni kulu verrattuna mahdollisiin palovahinkoihin ja toiminnan keskeyttämiseen liittyviin kustannuksiin. Unohtaa ei sovi myöskään tulipalojen yritykselle aiheuttamia imagohaittoja”, Inspectan Heikki Norell toteaai.

Pohjois-Euroopan johtava hanavalmistaja Oras Oy ostaa saksalaisen Hansa Metallwerke AG:n (”Hansa”), joka on hana-alan johtavia yrityksiä saksankielisessä Euroopassa. Oras ja Hansan omistaja IK Investment Partners (”IK”) ovat sopineet Hansan siirtymisestä Oras-konserniin 30.9.2013. Uusi Oras Group käsittää nyt kaksi omilla alueillaan vahvaa brändiä, Oraksen ja Hansan.

Hansa tunnetaan korkealaatuisista, ympäristöystävällisistä sekä edistyksellisistä tuotteistaan ja se on alan johtavia yrityksiä Saksassa ja Itävallassa. IK on omistanut Hansan lähes kolme vuotta. Tänä aikana Hansan johto on parantanut yrityksen kilpailuasemaa yhteistyössä IK:n kanssa keskittymällä yrityksen ydinosaamisiin, uudistamalla tuotevalikoimaa sekä optimoimalla tuotanto- ja materiaalikustannuksia.

Pohjois-Euroopan markkinajohtaja Oras kehittää, valmistaa ja markkinoi käyttäjäystävällisiä, vettä ja energiaa säästäviä talotekniikan vesijärjestelmiin kuuluvia tuotteita. Jo 1990-luvulla Oras esitteli ensimmäiset kosketusvapaat elektroniset hanat Euroopan LVI-markkinoille ja nykyään yritys johtaa markkinan kehitystä älyhanoillaan.

Oraksen ja Hansan yhdistyminen luo uuden Oras Groupin, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on 260 miljoonaa euroa. Se on Euroopan kärkiyritys, jolla on mahdollisuudet laajentua yhä voimakkaammin kansainvälisillä markkinoilla. Sekä Oraksen että Hansan brändejä tullaan kehittämään edelleen.

Oras Groupin konsernijohtaja Pekka Kuusniemi pitää yrityskauppaa erittäin tärkeänä läpimurtona Saksan ja Manner-Euroopan suurille markkinoille: ”Oraksen vahva kotimarkkina on Pohjoismaat, ja olemme hakeneet nopeaa ja tehokasta laajentumismahdollisuutta Manner-Eurooppaan. Saksan markkina on kymmenen kertaa Suomea suurempi ja lähes viidesosa koko Euroopan markkinoista. Yritysosto kaksinkertaistaa konsernin koon ja markkina-asemamme vahvistuvat olennaisesti. Meillä on hyvät edellytykset myynnin kasvattamiseen. Hansalla on Manner-Euroopassa hyvin vahva asema, kiitetty laatu ja arvostettu brändi. Maantieteellisesti Hansa täydentää Orasta erinomaisesti. Näen tässä ratkaisussa Oras Groupin tulevaisuudelle suuria mahdollisuuksia. Tiedostamme myös hyvin nöyrin mielin sen, että kahden yhtä suuren yrityksen sujuva ja uutta voimaa luova yhdistäminen on vaativa tehtävä.”

Hansan toimitusjohtaja Christopher Marshall on hyvin tyytyväinen ratkaisuun: ” Yhdistämme toisiaan täydentävät vahvuudet kahdesta yrityksestä, jotka ovat huolehtineet hyvin tuloskunnostaan, toimintaedellytyksistään ja kehitysmahdollisuuksistaan. Molemmilla on luotettu laatu, arvokkaat brändit, osaava henkilöstö ja vankka asema omilla alueillansa. Voimme oppia paljon toisiltamme ja löytää synergiaetuja niin myynnissä, operaatioissa kuin tuoteportfolioissakin. Yhdessä voimme saavuttaa markkina-aseman, johon kumpikaan yritys ei yksinään yltäisi.”

IK:n Managing Partner Detlef Dinsel: “Hansan myynti merkitsee koko Hansa-konsernin irtautumista IK:sta ja siirtymistä kahden vahvan strategisen partnerin omistukseen – Hansa siirtyy nyt Oras Groupiin ja Hansan osa KWC on jo aiemmin siirtynyt Franke-konserniin. Olemme tyytyväisiä Hansan onnistuneeseen rakennemuutokseen sekä yrityksen kilpailuaseman ja kannattavuuden paranemiseen. Yhdessä Hansa ja Oras muodostavat vahvan eurooppalaisen markkinajohtajan, jolla on valmius kansainväliseen laajenemiseen. Haluamme kiittää Hansan johtoa ja henkilöstöä heidän panoksestaan ja ammattimaisuudestaan, ja toivotamme heille menestystä tulevaisuudessa.”

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2012 keskimäärin 3,75 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 4,2 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,38 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, nousua edellisvuodesta oli 2,3 prosenttia. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 24,9 prosenttia, meni lämmitykseen. Korjausten osuus hoitokuluista oli 21,7 prosenttia ja vedenkäytön 8,0 prosenttia. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 2,97 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat edelleen hoitovastikkeet (ml. vesimaksut), jotka olivat vuonna 2012 keskimäärin 3,81 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 5,5 prosenttia vuodesta 2011. Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84,3 prosenttia. Vuokrien osuus oli 6,0 prosenttia ja käyttökorvausten 9,3 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 2,9 prosenttia vuodesta 2011.

Hamina ja Hämeenlinna ovat verojen ja maksujen kärjessä, Kokkola ja Oulu edullisimmat.

Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista kaksi kolmannesta menee kiinteistöveroon, kaukolämpöön ja vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Verot ja maksut vaihtelevat melkoisesti. Asuminen on Haminassa 60 neliön kaksiossa Indeksitalon* mukaisessa yhtiössä 580 euroa vuodessa kalliimpaa kuin Kokkolassa.

Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut ovat keskimäärin 2,43 euroa neliöltä kuukaudessa eli noin 54 % hoitokuluista. Kiinteistöveroihin ja maksuihin meni suurimmissa 37 kaupungeissa keskimäärin viisi prosenttia viimevuotista enemmän. Muutosvauhti oli prosenttiyksikön verran nopeampi kuin vuotta aikaisemmin. Eniten kallistuivat kaukolämpö (7 %) ja vesihuolto (5 %).

Vertailukaupungeista kallein on Haminassa, jossa kiinteistöveroihin ja maksuihin menee indeksitalossa 2,73 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa, lähes 79 000 euroa vuodessa. Seuraavina tulevat Hämeenlinna, Nokia ja Uusikaupunki, joissa maksut olivat keskimäärin noin 2000 euroa Haminaa ja Hämeenlinnaa pienemmät. Edullisinta keskustassa asuminen on Kokkolassa, jossa indeksitalon kiinteistöverot ja maksut ovat 41 % eli runsaat 20 000 euroa Haminaa pienemmät.

Asumiskustannusten eroihin vaikuttavat myös asuntojen hinnat sekä muut kiinteistönhoitokustannukset kuten korjauskustannukset ja isännöinnin sekä kiinteistönhoidon työvoimakustannukset. Asiasta lisää s. XX.

Verot ja jätteet tekevät eroja

Suhteellisesti suurimmat erot löytyvät kiinteistöveroissa ja jätehuollossa. Tontin kiinteistövero vaihtelee viidestä tarkastellusta muuttujasta eniten. Helsingin Töölön indeksitalossa vastikkeesta menee 49 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon. Monessa pikkukaupungissa riittää keskustatontista vain muutama sentti neliöltä. Erot johtuvat enemmän verotusarvojen eroista kuin veroprosenteista. Vuonna 2013 tontin verotusarvot eivät juuri muuttuneet. Varsin harvat kaupungit nostivat veroprosenttejaan.

Rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä ero aiheutuu vain asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenteista. Ankaria verottajia ovat Kaakkois- ja Itä-Suomen kaupungit sekä Jyväskylä, Kemi, Lahti ja Ylöjärvi.

Jätehuollossakin erot ovat suuria. Kun Pirkanmaan kaupungeissa jätehuoltoon menee 12 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, kalleimmat kaupungit ovat yli 25 sentin lukemissa.

Kaukolämpö ja vesi kallistuneet yhä

Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee indeksitalossa keskimäärin jo 1,20 euroa neliöltä kuukaudessa. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Nokialla (1,55 euroa), Imatralla (1,48) ja Valkeakoskella (1,47). Edullisinta kaukolämpö on yhä Kokkolassa (0,81 euroa) ja Oulussa (0,86 euroa). Erot hinnanmuutoksissa ovat tänä vuonna olleet isoja. Kuopiossa kaukolämmön hinta nousi edellisvuodesta noin 20 %, mutta Helsingissä nousu oli runsaat kaksi prosenttia.

Veteen ja jäteveteen menee keskimäärin 59 senttiä neliöltä kuukaudessa. Edullisimmat vesimaksut ovat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, jossa lukema on 47 senttiä neliöltä kuukaudessa. Myös Tampere, Porvoo ja Iisalmi ovat alle 50 sentissä. Kalleinta vesi on Jyväskylässä: raaka- ja jäteveden hinta on miltei 30 prosenttia vertailukuntien keskiarvoa korkeampi.

Kiinteistösähkön keskihinta nousi edellisvuodesta kolme prosenttia. Indeksitalon sähkölaskuun menee 15–21 senttiä neliöltä.

 Indeksitalo-vertailu:

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Indeksitalo 2013 tietoaineisto on kerätty alueellisten Kiinteistöyhdistysten kautta Kiinteistöliiton koordinoimana. Tiedot ovat syyskuun 2013 mukaisia.

Suomeen on rantautumassa nopea ja tavanomaista edullisempi menetelmä putki- ja kylpyhuoneremontteihin. Sen ansiosta kuukausien remontti typistyy parhaimmillaan 10 päivään, eikä sen ajaksi huoneistosta tarvitse muuttaa pois.  

Uutuuden takana on Consti Yhtiöt, jonka Ideal Putki -ja kylpyhuoneremontti -ratkaisussa kylpyhuone yksinkertaisesti rakennetaan vanhan kylpyhuoneen sisälle. Näin rakenteita ei tarvitse purkaa ja kylpyhuone uusine putkineen on valmis kymmenessä päivässä.

Ratkaisu sopii erityisen hyvin taloyhtiöihin ja asuintaloihin, joissa kylpyhuoneet ovat päällekkäin. Tehokkuus perustuu siihen, että remonttiin vaadittavat osat ja kylpyhuoneet valmistetaan tehtaalla asennusta vaille valmiiksi asiakkaan sisustustoiveiden mukaan.

Ratkaisun suurin etu on nopeus: tavallisesti kuukausia kestävä remontti saadaan valmiiksi kymmenessä päivässä, ja asukas voi asua koko remontin ajan kotonaan. Toimitusjohtaja Marko Holopainen Consti Talotekniikasta uskoo, että uusi remontointimenetelmä on yksi ratkaisu myös kasvavaan korjausvelkaan.

– Menetelmä on asukkaalle vaivaton. Pöly- ja meluhaitat ovat niin minimaaliset, että remontin ajan voi asua kotona. Ratkaisun tehokkuus tuo myös selviä säästöjä. Alustavien arvioiden mukaan se voidaan tehdä 10–15 prosenttia tavanomaista edullisempaan hintaan, Holopainen sanoo.

Korjausvelassa riittää purkamista

Uudenlaisella ja perinteisiä selvästi nopeammalla menetelmällä tuodaan yksi ratkaisu jatkuvasti paisuvaan korjausvelkaan. Suomen kiinteistöjen korjausvelan määräksi on Rakennetun omaisuuden tila 2013 -raportissa arvioitu 30–50 miljardia euroa, ja määrä uhkaa kasvaa edelleen.

– Eniten korjausvelkaa on 1960–80-luvuilla rakennetuissa kuntien palvelurakennuksissa, lähiökerrostaloissa sekä vanhoissa omakoti- ja rivitaloissa. Niitä varten tarvitaan kiperästi nopeita, vaivattomia ja edullisia ratkaisuja, jotta korjaus on edullisempaa kuin rakentaminen, Holopainen jatkaa.

Ensimmäinen kohde Oulunkylään

Helsingin Oulunkylässä Risupadontie 6:ssa sijaitsevaan VVO:n kiinteistöön haetaan rakennusvalvontaviraston päätöstä putki- ja kylpyhuoneremontista. Kyse on  Consti Asuintalopalveluiden ja VVO:n yhteishankkeesta. Kun lupa on saatu, voidaan Oulunkylässä vuodenvaihteessa aloittaa Suomen ensimmäinen Ideal-ratkaisun mukainen remontti.

Myyntijohtaja Karl Jensen Consti Talotekniikasta kertoo, että Oulunkylän kiinteistö on hyvä esimerkki kohteesta, jossa uuden menetelmän nopeus ja kustannustehokkuus saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti.

– Uudenaikaisesta toteutustavasta huolimatta putkiremontti on käytännössä perinteinen, eli putket vaihdetaan täysin uusiin, Jensen painottaa.

FAKTA:

– Ideal putki- ja kylpyhuoneremontti™ on Consti Yhtiöiden Suomeen tuoma remonttiratkaisu

– soveltuu parhaiten 1960-luvun lopun jälkeen rakennettuun kiinteistöön, jossa kylpyhuoneet sijaitsevat päällekkäin

– mahdollistaa perinteisen putkiremontin kahdessa viikossa

– laskee kustannuksia

– kotona asuminen remontin aikana mahdollista

Ruotsissa koeteltu konsepti

Consti Yhtiöiden Ideal Putki -ja kylpyhuoneremontti™ -ratkaisu perustuu ruotsalaisen Prefab AB:n PreBad-tuotekonseptiin. Konseptille on myönnetty heinäkuussa 2013 VTT-sertifikaatti, ja sillä on Ruotsissa ja Norjassa vastaavat sertifikaatit. PreBad-tuotekonsepti on ollut Ruotsissa käytössä vuodesta 1989, ja tekniikalla on tehty jo lähes 80 000 kylpyhuoneasennusta.

Kiinkossa aloitti jälleen 18.9. uusi ryhmä Isännöinnin ammattitutkinnon opiskelijoita. 28 henkilöä opiskelee reilun vuoden mittaisessa koulutusohjelmassa isännöinnin keskeisiä osa-alueita ja suorittavat koulutuksen aikana Isännöinnin ammattitutkinnon.

LVI-alan teknisten muutosten ja kilpailun kiristymisen myötä palveluosaamisen merkitys asennus- ja huoltotyössä korostuu entisestään. Opetushallitus uudistaakin putkiasentajien ammattiopetusta mahdollistamalla opiskelijoille palveluliiketoimintaan suuntautumisen.

- Uudistus on hyvä asia yritysten kannalta. Esimerkiksi jäsenyritystemme yhteenlasketusta liikevaihdosta huoltopalvelujen myynti muodostaa jo viidenneksen ja sen osuus kasvaa edelleen, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:stä toteaa ja jatkaa:

- LVI-järjestelmiin liittyvien huolto- ja käyttäjäpalveluiden kysynnän kasvu johtuu muun muassa kiinteistöjen teknistymisestä, energian nousevasta hintatasosta ja käyttäjien sisäilmastolle asettamista laatuodotuksista.

Korjausrakentaminen vaatii palveluosaamista

Uudistus palvelee myös korjausrakentamista, jossa asiakaslähtöisyys ja palveluosaaminen ovat keskeisessä roolissa. Mäkinen arvioi, että putkiremontit lisääntyvät ja korjausrakentaminen tulee muodostamaan LVI-asennusliikkeiden kannalta tärkeän liiketoiminta-alueen seuraavien 15 - 20 vuoden ajan.

- Uudistuvan tutkinnon palveluosaamiseen liittyviä osia voidaan suorittaa myös yksittäin näyttötutkintomuotoisesti. Tämä mahdollistaa henkilöstön kouluttamisen suhteellisen nopeasti ja on yritykselle hyvä tapa parantaa kilpailukykyään, Mäkinen muistuttaa.

Allergia- ja astmaliitto ja Hengitysliitto muistuttavat, että huonosti hoidettu ilmanvaihto voi johtaa jopa asunnon kosteusongelmiin. Siksi taloyhtiöissäkin on tärkeää varmistaa, että ilmanvaihto huolletaan jokaisessa asunnossa. Asia on ajankohtainen, kun sisätiloissa oleskelu lisääntyy talvea kohti.

Allergia- ja astmaliitto ja Hengitysliitto painottavat, että huono ilmanvaihto voi edistää kosteuden keräytymistä rakenteisiin. Ajan mittaan asunnon viihtyisyyskin heikkenee, jos ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi. Lisäksi puhdistamaton ilmanvaihtokone kuluttaa enemmän energiaa toimiakseen.

- Ilmanvaihtojärjestelmää ei saa sulkea edes loman ajaksi, jotta kosteus ei ala kertyä asuntoon. Ilmanvaihdon voi säätää välillä pienelle, mutta esimerkiksi kylpyhuoneen käytön tai ruoanlaiton yhteydessä ilmanvaihto on hyvä kääntää normaalia suuremmalle teholle. Näin hajut, pölyt ja kosteus poistuvat sisätiloista paremmin, ohjeistaa sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen.

Huolto-ohjeet esille ja rätti käteen
Tuula Syrjänen vinkkaa, että koneellisten tulo- ja poistoilmanvaihtokoneiden huolto-ohjeet on saatavilla laitevalmistajilta ja usein myös internetissä. Syksyllä koneiden suodattimet vaihdetaan ja koneen kaikki pinnat pyyhitään kostealla liinalla. Lämmön talteenottokenno on irrotettava ja se pestään vedellä ja puhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin.

- Ilmanvaihtokone ottaa korvausilman ulkoa. Kesällä korvausilmaa ei tarvitse lämmittää, joten koneen kesäpelti kannattaa avata. Näin sisään tuleva ilma ei lämpene liikaa. Syksyllä kesäpelti on muistettava sulkea, jotta lämpöenergia saadaan talteen, Tuula Syrjänen neuvoo.

Myös sisäseiniin ja -kattoon sijoitetut ilmanvaihtoventtiilit puhdistetaan säännöllisesti imurilla tai nihkeällä pyyhkeellä. Ilmanvaihtokoneen ulkoilmaventtiili löytyy talon ulkoseinästä räystään alta. Myös tämä venttiili puhdistetaan roskista. Likaisen ulkoilmaventtiilin kautta ei saada tarpeeksi korvausilmaa sisätiloihin.

- Ilmanvaihtoon liittyvät puhdistustyöt ovat helppoja töitä, mutta esimerkiksi vanhuksille vaikeampia ja raskaita. Taloyhtiöissä syystalkoot on hyvä hetki tarkistaa ilmanvaihdon toimivuus kaikkien asuntojen osalta, Tuula Syrjänen Allergia- ja astmaliiton ja Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnasta toteaa.

Eurooppalaisissa valaistusalan laboratorioissa on testattu noin 80 led-lampun energiatehokkuus ja laatuominaisuudet. Erittäin hyviä lamppuja on saatavilla, eivätkä parhaat tuotteet välttämättä ole markkinoiden kalleimpia. Lamppujen energiatehokkuudessa on kuitenkin suuria eroja.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että myös käytetyn sähkötuotteen myyjä ja lahjoittaja on aina vastuussa sähkötuotteen turvallisuudesta.  Sähkölaitteita saa kaupata tai luovuttaa toiselle vain, jos pystyy pyydettäessä osoittamaan laitteen turvalliseksi. Tukes on valvonnassaan löytänyt vaarallisia sähkölaitteita muun muassa kirpputoreilta.

Sähköturvallisuuslain mukaan sähkölaitteista ei saa oikein käytettynä aiheutua sähköiskun, tulipalon tai muutakaan vaaraa. Myyjä on vastuussa myymänsä sähkölaitteen turvallisuudesta. Laki ei tee eroa yksityishenkilön, maahantuojan, jälleenmyyjän, lahjoittajan tai kirpputorimyyjän välillä, vaan jokaisen laitteen myyjän ja luovuttajan on kyettävä täyttämään tämä velvoite.

Ennen käytetyn sähkölaitteen myyntiä myyjän on syytä tehdä vähintään silmämääräinen tarkastus laitteelle. Varmista, että

• laitteen liitäntäjohto ja pistotulppa (töpseli) ovat ehjät
• laitteen kuori on ehjä
• laitteen kytkimet ja säätimet ovat ehjiä ja toimivia
• valaisimen lampunpitimet ovat ehjät eivätkä ne ole löysällä
• jatkojohdon ulkovaippa, pistotulppa ja jatkopistorasia ovat ehjät, johto on kunnolla kiinni pistotulpassa ja jatkopistorasiassa eikä pistorasiassa tai -tulpassa ole palaneita kohtia
• laitteeseen liittyvät oleelliset asiakirjat (käyttö-, turva- ja asennusohjeet) ovat laitteen mukana.

Tarvittaessa laitteiden turvallisuus on syytä varmistaa mittausten avulla. Tällaisia ovat mm. eristysvastusmittaus ja maadoitusyhteyden jatkuvuuden mittaaminen.

Tukesilla on oikeus määrätä myyjää poistamaan laite myynnistä, jos sähkölaite ei täytä turvallisuusvaatimuksia.

SATO Oyj on liittynyt Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanit-yhteistyöverkostoon.

SATO asetti itselleen tavoitteeksi pienentää lämmön ominaiskulutusta omistamissaan vuokra-asuntokiinteistöissä 15 prosenttia vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoden 2009 kulutuksen tasoon. Lisäksi SATO sitoutui kohdentamaan uudisasuntoinvestointinsa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

-- Liitymme ilmastokumppaniksi jakaaksemme ideoita ja kokemuksia sekä tehdäksemme yhteistyötä haitallisten ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Sitouduimme samalla aiempaa tavoitettamme tiukempaan tavoitteeseen lämmön kulutuksessa, Saton toimitusjohtaja Erkka Valkila perustelee. 

- Ilmastokumppanuussitoumuksen lisäksi aiomme tuoda kestävän kehityksen mukaisia toimenpiteitä laajemminkin SATOn arkeen. Julkaisemme vastuullisuuspolitiikkaamme ja siihen liittyvät tavoitteet ja mittarit kuluvan vuoden vuosikertomuksessa, Valkila jatkaa.

Altistuminen polyuretaanien raaka-aineena käytetyille MDI-isosyanaateille voi aiheuttaa yliherkkyyssairauksia, kuten astmaa ja allergista kosketusihottumaa. Herkistyneille jo hyvinkin pienet pitoisuudet voivat aiheuttaa oireita. Uretaaneja käytetään hyvien teknisten ominaisuuksiensa takia mm. rakennusalalla, teollisuudessa, autokorjaamoissa ja veneteollisuudessa: lähinnä liimauksessa, laminoinnissa, pinnoituksessa ja vaahdotuksessa. Työterveyslaitoksen tekemä tutkimus osoitti, että ihon suojausta on tehostettava monissa MDI-uretaanitöissä ja että edullisetkin suojaimet ovat tehokkaita, kun niitä käytetään oikein.

Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa suojakäsineiden ja suojavaatteiden suojaustehokkuudesta ja kehitettiin uusia läpäisytestimenetelmiä, joiden avulla voidaan tulevaisuudessa valita prosessi- ja tehtäväkohtaisesti sopivat suojaimet.

– MDI-uretaanityössä altistumista vähennetään ensisijaisesti teknisillä torjuntatoimenpiteillä. Mutta myös ihon suojaaminen on välttämätöntä, jos halutaan vähentää MDI:n aiheuttamia terveyshaittoja, sanoo eritysasiantuntija Maj-Len Henriks-Eckerman Työterveyslaitoksesta.

Kovettumassa olevaan massaan ei saa koskea laisinkaan

Tavallinen työvaate ei suojaa ihoa riittävästi roiskeilta. Tutkimus osoitti että MDI-kovetin ja sekoitettu uretaanimassa läpäisevät T-paitoja ja työhaalareita siinä määrin, että herkistyminen vaatteen kautta on mahdollista. Monessa työssä kyynärvarret tarvitsisivat lisäsuojaksi käsivarsisuojaimia. Kemikaalinsuojakäsineitä tulee käyttää aina, kun kosketus MDI-kovettimeen tai kovettumassa olevaan uretaaniin on mahdollista.

– Läpäisytestit osoittivat, että mm. ohut, kertakäyttöinen, kemikaalinsuojakäsineeksi luokiteltu nitriilikumikäsine suojaa hyvin MDI:ltä tietyissä liuotinvapaissa tehtävissä, kun kosketusaika MDI:lle on alle 20 minuuttia, kertoo erikoistyöhygieenikko Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta.

– MDI-isosyanaattiin ja kovettumassa olevaa polyuretaaniin pätee yksinkertainen käytännön ohje: ei kosketeta, ei lainkaan, ei edes pikkuisen, jatkaa Mäkelä. Näin minimoidaan herkistymisriskit.

Satsaus kunnon torjuntatoimenpiteisiin kannattaa

MDI:n aiheuttamia työperäisiä astmoja ja allergisia kosketusihottumia on viimeisen 10 vuoden aikana todettu Suomessa kumpaakin keskimäärin kolme tapausta vuodessa. Todellinen määrä on todennäköisesti suurempi alidiagnosoinnin takia. Ihottuma- ja varsinkin astmadiagnoosin saaminen pienissä yrityksissä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijän on vaihdettava alaa ja ammattia. Vaikka vakuutusyhtiöt korvaavat ammattitautitapauksista aiheutuvia kustannuksia, niistä seuraa silti kustannuksia sekä työnantajalle, työntekijälle että yhteiskunnalle.

Tiedotusta, koulutusta ja vastuunottoa kaivataan

Isosyanaatteja sisältävissä astioissa kerrotaan selkeästi, että sisältö saattaa aiheuttaa allergiaa. Siitä huolimatta tutkimuksen työntekijöistä alle puolella oli kemikaalinsuojakäsineet suojanaan. Varoituslauseen ”sisältää isosyanaatteja” pitäisi herättää työpaikat ottamaan altistumistilanteiden riskit ja niiden torjunta erikoiskäsittelyyn.

Kaikkiaan 22 isännöintialalla toimivaa henkilöä aloitti puolitoistavuotisen opiskelu-urakan eilen Kiinkossa. Kyseessä on isännöitsijän koulutus ja tutkinto (ITS)®, johon pääsyvaatimuksena on vähintään vuoden isännöintikokemus. Koulutukseen osallistuvat seuraavat henkilöt: