Ilmalämpöpumput ovat tulleet jäädäkseen. Niitä asennetaan taloyhtiöihin yleensä osakkeenomistajien muutostöinä, mutta yhtiön kannalta ne aiheuttavat paljon pohdintaa lupien ja teknisten asioiden ympärillä. Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutoksia osakehuoneistossaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos osakkaan muutostyöt ulottuvat huoneistoja rajoittavien seinien ulkopuolelle, osakkaalla ei ole automaattista oikeutta työn tekemiseen. Näin myös ilmalämpöpumppujen kohdalla, koska niiden asentaminen vaatii aina myös osakashallinnassa olevan huoneiston ulkopuolelle meneviä muutoksia. Asunto-osakeyhtiön lupa Huoneiston ulkopuolelle tehtäviin muutoksiin on saatava yhtiön suostumus. Asiaan ei vaikuta se, onko esimerkiksi huoneiston piha-alue osakashallinnassa, sillä rakennuksen julkisivuun tehtäviin muutoksiin vaaditaan joka tapauksessa yhtiön lupa. Luvan antaa yleensä hallitus, mutta suositus on kuitenkin se, että asiaa käsitellään ensin yhtiökokouksessa periaatepäätöksenä, kun ensimmäinen ilmalämpöpumppu halutaan asentaa. Tämä siksi, että jos yhdelle osakkaalle annetaan lupa asentamiseen, tulisi yhdenvertaisuuden nimissä antaa tulevaisuudessa lupa myös muille samassa asemassa oleville osakkaille. Ennen luvan myöntämistä on syytä selvittää, aiheutuisiko hankkeesta vähäistä suurempaa haittaa naapureille. Haitta on yleensä melua, mutta toki myös laitteen sijoittelu voisi aiheuttaa haittaa ollessaan näkyvällä paikalla. Tällöin on syytä pyytää suostumus myös naapurilta. Yhtiön luvalle asetettavat ehdot Yhtiön kannattaa määritellä luvan ehdot lupaa annettaessa. Luvan ehdoissa on tärkeää määritellä ulkoyksikön sijoituspaikka. Tämä vaikuttaa myös asennuksen mahdollisesti vaatiman toimenpideluvan tarpeeseen. Sijoituspaikan tulisi olla mahdollisimman huomaamattomassa paikassa, esimerkiksi huoneistokohtaisella piha-alueella tai parvekkeella siten, ettei se näy julkisivussa. Meluhaitan vähentämiseksi sijoituspaikan tulisi olla mielellään mahdollisimman etäällä naapurin ikkunoista. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1, Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, vuodelta 1998, ulkoyksikön keskiäänitaso saa olla enintään 45 dB saman tai läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla tai muussa vastaavassa paikassa asuinalueella ja muilla melulle herkillä alueilla. Yhtiön kannattaa kuitenkin edellyttää luvan ehtona, että äänitaso jäisi selvästi tuon alle. Jatkossa muihin huoneistoihin asennettavat ilmalämpöpumput voivat nimittäin nostaa yhteisesti aiheutetun äänitason yli 45 dB. Sijoituspaikan valinnassa tulee niin ikään ottaa huomioon kondenssivesien johtaminen siten, ettei talon rakenteille aiheudu haittaa tai vahinkoa. Tältä osin luvan edellytyksenä on pidettävä sitä, että osakas esittää suunnitelman siitä, miten ja minne vedet johdetaan. Tärkeä ehto on myös se, että asentamisen hoitaa ammattitaitoinen asentaja. Asunto-osakeyhtiön luvan ehdoksi tulee toki asettaa myös se, että mikäli asennus vaatii toimenpideluvan, tulee tämän olla saatuna ennen asentamista. Toimenpidelupa vaaditaan yleensä rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen ja luvan tarve tulee selvittää aina oman kunnan rakennusvalvonnasta. Kunnossapitovastuu Kun asennuksen ehdoista on päästy yhteisymmärrykseen, on vielä sovittava ilmalämpöpumpun huollosta ja kunnossapidosta. Tämä voidaan hoitaa joko kirjallisella sopimuksella tai ottamalla yhtiöjärjestykseen kunnossapitovastuumääräys. Vastuista sopiminen on ehdottoman tärkeää, jotta osakkaan teettämästä muutostyöstä ei aiheudu myöhemmin kustannuksia yhtiölle. Useimmissa tilanteissa on järkevää kirjata vastuu yhtiöjärjestykseen, jolloin määräys sitoo automaattisesti myös tulevia osakkeenomistajia. Sopimuksin tehdyt määräykset ovat ongelmallisia, koska ne sitovat vain osapuoliaan, ja tällöin on huolehdittava siitä, että uusikin osakas tulee sidotuksi sopimukseen.
↧