Katujen puhdistamisen aika on käsillä. Katupöly muodostuu jauhautuneesta hiekasta ja asfaltista, nokihiukkasista, mikrobeista sekä siitepölystä. Siksi se aiheuttaa oireita myös siitepölyallergikolle. – “Kuivalla säällä ilman vettä tehty kadun koneellinen puhdistus nostaa ilmaan valtavan määrän pölyä, joka pahimmassa tapauksessa saattaa olla vaarallista. Perusterveelle ihmiselle se ei sitä kuitenkaan ole”, sanoo keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Eija Pastinen Diacor Isosta Omenasta. Terveellekin ihmiselle katupöly on epämiellyttävää. Tyypillisiä oireita ovat silmien ärsyyntyminen, nuha, aivastelu ja yskä. Riskiryhmiin kuuluville henkilöille katupöly voi olla vaarallista. Heitä ovat mm. sydämen sepelvaltimotauti- ja vajaatoimintapotilaat sekä erilaisista hengityselinsairauksista kärsivät, kuten astmaatikot ja keuhkoahtaumapotilaat. Heille katupöly aiheuttaa helposti astma- tai sairauskohtauksen. – Katupölyssä on sekä pienhiukkasia että karkeampia osia. Jälkimmäiset jäävät hengitysteihin, mutta pienhiukkaset menevät aina keuhkojen ”kaasunvaihtoalueelle” asti, jonne ne myös pitkäksi aikaa jäävät. Puhumme jopa vuosista tai ainakin kuukausista. Kertakäyttöiset suusuojat – jotka esimerkiksi Aasian suurissa kaupungeissa ovat hyvin tavallisia – eivät tarjoa juuri mitään suojaa pienhiukkasia vastaan. Vasta kunnollinen suojain, jossa on uloshengitysventtiili ja hengitysvastus, on pienhiukkasia vastaan hyödyllinen, Pastinen jatkaa. Varsinkin riskiryhmähenkilön kannattaa välttää suoraa ikkunatuuletusta ja myös pölyisiä katuja, etenkin kuivalla säällä tapahtuvan puhdistuksen aikana. Pastisen mielestä puhdistuksessa tulisi käyttää aina vettä, sillä kosteus sitoo pölyä tehokkaasti.
↧