Helsingin Uutiset kirjoittaa kohua herättäneestä Oulun perimästä hulevesimaksusta. Hulevesien eli rakennetuilta tonteilta ja mailta pois johdettavien sade- ja sulamisvesien maksua peritään tällä hetkellä vain pienessä osassa Suomen kuntia. Tulevaisuudessa yhä useampi kunta saattaa kuitenkin ottaa hulevesimaksun käyttöön.
Kuntaliiton kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala kertoo, että hulevesimaksu on kustannusvastaava maksu, joka täytyy suhteuttaa hulevesien hallinnan aiheuttamiin kustannuksiin. Kunnan oikeus periä hulevesimaksuja perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin.
Kunta ei siis voi tehdä tuottoa ohjaamalla kassaansa hulevesimaksuvaroja. Maksua ei voida periä veroluonteisesti, vaan se on ohjattava hulevesien hallintaan, Innala sanoo. Hän myös arvioi, että maksut tulevat laajemmin käyttöön lähivuosina, sillä kunta- ja maakuntauudistus voi heikentää kuntien taloutta ja täten lisätä painetta maksujen perimiseen. Päätöksen asiassa tekevät luottamusmiehet virkamiesten esityksen perusteella.
Esimerkiksi Ylöjärvellä hulevesimaksu otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa. Sadevesistä tulee kertymään kaupungin kassaan arviolta 350 000 euroa vuodessa. Yhden omakotitalon kohdalla maksua tullaan perimään noin 30 euroa vuodessa.
Vaasassa asukkaat ovat protestoineet hulevesimaksun käyttöönottoa. Taloyhtiöitä edustava järjestö Pohjanmaan kiinteistöyhdistys on arvioinut, että kiinteistöjen vesimaksut kasvavat hulevesimaksun myötä keskimäärin kuudella prosentilla.
Artikkeli Yhä useampi kunta ottaa hulevesimaksun käyttöön julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.