Vaihtoehdon esittäminen auttoi kulosaarelaistaloa kaavaprosessissa. Arkkitehti huomioi taloyhtiön toiveet ja kaupunkikuvan.
Kun joku on vakavasti sairas, on luonnollista pyytää lääkärin apua. Vastaavasti rakennusten ja niiden ympäristöjen ongelmissa arkkitehti on ensisijainen asiantuntija. Näin kuvaa arkkitehti Juha Ilonen ammattikuntansa roolia.
Helsingin Kulosaaressa As Oy Svinhufvudintie 3:ssa havahduttiin kaksi vuotta sitten, kun naapurissa sijaitsevaa vanhaa ostoskeskusta oltiin korvaamassa rakennuksilla, joista korkeimpaan suunniteltiin 12 kerrosta. Se olisi peittänyt avarat maisemat useasta asunnosta.
Helsingissä ollaan jo tottumassa torneihin, mutta niitä ei ole juurikaan suunniteltu matalan asuinalueen keskelle. Kolme kertaa naapureitaan korkeampi rakennus tyrmistytti asukkaita.
– Päätimme taloyhtiössä yksimielisesti, isännöitsijän aktiivisella tuella vaikuttaa siihen, että massasta tulisi hieman matalampaa ja siinä olisi ilmaa välissä. Koska hankkeen takana on ostoskeskuksen omistava kiinteistöyhtiö ja iso rakentajakonsultti, ajattelimme, että tarvitsemme asiantuntijan neuvoja lausuntoon kaavaluonnoksesta, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Rauno Piiroinen.
Taloyhtiö pyysi apua isännöitsijän vinkistä Iloselta, joka oli toiminut kaupunkikuva-asiantuntijana ja luonnossuunnittelijana taloyhtiön korotushankkeessa. Idea kuvallisesta vaihtoehtosuunnitelmasta tuli häneltä. Hallitus antoi arkkitehdille vapaat kädet suunnitteluun.
– Pelkkä vastustaminen ei riitä, vaan on tuotava keskusteluun jotain uutta. Suosittelen vaihtoehtosuunnitelman teettämistä ammattilaisella, joka pystyy tarkastelemaan tapausta monesta näkökulmasta. Kuva kertoo konkreettisemmin kuin sanat sekä rakennuksista että ympäristöstä.
Vaihtoehtosuunnitelman kustannukset olivat taloyhtiölle kohtuulliset. Se on tärkeää Piiroisen mielestä, koska vaihtoehdon tuoma hyöty osakkaille on epävarmaa ja monitulkintaista.
Aukio kulosaarelaisten kohtauspaikaksi
Kulosaaren ostari on kaupunginosan keskeinen kohta, joka korostuu metroaseman läheisyydessä. Sen lähipalvelut halutaan säilyttää uudistuksessa. Vaihtoehtosuunnitelman oli huomioitava nämä lähtökohdat taloyhtiön toiveiden rinnalla.
– Koska lisärakentamista ei kannata vastustaa, yritän kevyessä luonnoksessa sopeuttaa uuden, tiivistävän rakentamisen 1950–60-lukujen henkeen, jossa on vihreää ja tila virtaa, Ilonen kuvailee.
Pienet kaupunkiaukiot, puistikot ja taskupuistot ovat arkkitehdin sydäntä lähellä. Hän on kartoittanut keskustassa piileviä pieniä, vajaakäytössä olevia ulkotiloja, josta on mahdollista kehittää viihtyisiä kaupunkilaisten olohuoneita.
– Kiinnostuin tehtävässä myös ostoskeskuksen kaupunkikuvallisesta puolesta. Ostarin väkivaltaisen purkamisen kompensaationa kulosaarelaisille annetaan vihreä aukio. Vaihtoehto osoittaa, että lisärakentamisella voi synnyttää myös uutta julkista kaupunkitilaa.
Puhuessaan vanhaan ympäristöön sovitettavista uusista rakennuksista Ilonen vertaa niitä ihmisiin.
– Kenen tahansa on hyvä lähestyä kunnioittaen ja tietyllä varovaisuudella yhteisöä, että tulee hyväksytyksi joukkoon. Sama koskee taloja. Ulkotiloissa ei kannata sen takia irrotella. Se sopii paremmin sisätiloihin.
Ilosen luonnos on tullut tutuksi myös paikallisen asukasyhdistyksen Kulosaarelaiset ry:n kautta. Piiroinen ei ole kuullut kritiikkiä siitä miltään paikalliselta taholta.
Arkkitehti syvensi keskustelua
Vaihtoehtosuunnitelma esiteltiin viime keväänä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virkamiehille ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy:lle, jossa suunnitellaan ostarin tilalle tulevaa rakentamista.
– Keskustelutilaisuudessa tuntui, että perustelumme otettiin vakavasti. Varmasti Ilosen osallistuminen vaikutti siihen. Hän on arvostettu, ja suunnittelijat puhuvat samaa kieltä, Piiroinen pohtii.
Tapaamisen jälkeen kaavaehdotus vietiin takaisin lautakuntaan, joka palautti sen uudelleen valmisteltavaksi. Lähtökohtana olivat taloyhtiön ehdottamat matalammat rakennukset ja aukio.
Uusin virallinen kaavasuunnitelma toteuttaa joitain taloyhtiön toiveita kuten tornin merkittävän madaltamisen, maisemien näkymisen uusien talojen väleissä ja pienen aukion liiketilojen edessä.
Sen sijaan virastossa pidettiin ongelmallisina ehdotuksen terassitaloja ja isompaa aukiota, joka olisi perustunut maanvaihtoon.
Kaavaprosessi on vielä kesken. Ostarin virallinen kaavaehdotus tulee nähtäväksi tämän kevään aikana.
– Kun taloyhtiömme suunnitteli jokin vuosi sitten täydennysrakentamisesta tontille ja talon korotusta, koimme, että meitä jopa pompoteltiin virastossa hakemusten kanssa. Mutta todennäköisesti kaupunki etsi silloin uutta työtapaa täydennysrakentamisessa. Nyt vuorovaikutus on sujunut paremmin. Avoimuus ja nopeus ovat käsittelyssä tärkeitä.
Vaihtoehdot vaikuttivat viralliseen suunnitelmaan
Paras lähtökohta naapureita koskevassa kaavoitushankkeessa olisi, että pystytään järjestämään hyvin varhaisia työpajoja, joissa ratkaisuja luonnostellaan yhteisesti puhtaalta pöydältä.
– Koska osallisten esittämät ideat ja toiveet ovat usein ristiriitaisia, voi käydä niin, että osalliset pettyvät lopulliseen suunnitelmaan, jossa jokainen alkuperäinen ajatus ei toteudu. Mutta kun he pääsevät osallistumaan riittävästi suunnitteluprosessiin tai laatimaan omaa vaihtoehtosuunnitelmaa, syntyy yhteinen ymmärrys siitä, mitä arvoja nostetaan hankkeen tärkeimmiksi tavoitteiksi, ja miksi joissain asioissa päädytään kompromissiin, arkkitehti Hilla Rudanko Arkkitehtitoimisto Rudanko+Kankkunen Oy:sta kertoo.
Myös Kulosaarelaiset ry teki kaavahankkeeseen liittyvän kuvallisen vaihtoehtosuunnitelman, joka oli kevyt käsivarapiirustus. Se toi esiin toiveita palveluista ja asumisesta. Molemmat kuvalliset luonnokset vaikuttivat viitesuunnitelman kehitykseen.
– Taloyhtiöltä saatiin erittäin arvokas viesti siitä, että näkymiä Tupavuoren päältä lounaaseen tulee entisestään avata.
Konkreettisilla vaihtoehdoilla on ollut merkitystä kaavaratkaisuun myös kaupunkisuunnitteluviraston aluearkkitehti Laura Hietakorven mukaan.
– Kaupunkisuunnitteluvirastolle lähetettyjä vaihtoehtosuunnitelmia tutkitaan huolella ja niistä pyritään ottamaan tärkeimmät asiat huomioon. Kulosaaren ostarin tapauksessa niissä nousi esiin erityisesti liiketilojen edusta-aukio. Se vaikuttaa liiketilojen vetovoimaan ja kaupunkikuvaan positiivisesti laajemmalla alueella.
Artikkeli Taloyhtiö sai kaavan ihmisläheisemmäksi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.