Katto on talon viides julkisivu ja siitä huolehtiminen on tärkeää koko rakennuksen pitkälle elinkaarelle.
Ennen uutta talvea ja uutta lumenpudotussopimusta on taloyhtiön syytä tarkistuttaa katon nykyiset vauriot.
– Taloyhtiön olisi järkevää teettää katselmus katteen kunnosta muutaman vuoden välein ja varsinkin, jos on pienikin epäilys, että kattopinnalla on ongelmia: esimerkiksi havaittu vesivuotoja palopermannossa tai kattopinnan alapuolisen räystään alueella tai jääpuikkoja. Ylimpien kerrosten asukkaiden olisi hyvä tarkkailla räntälumien aikana räystäsaluetta ja raportoida välittömästi taloyhtiön hallitukselle havaitsemistaan valumajäljistä tai jääpuikoista, sanoo kattoihin perehtynyt Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Juhani Leijamaa.
Erityisen tärkeää on, että kattopinnan kuntokartoitus teetetään aina, kun taloyhtiöllä on aikomus kilpailuttaa tai vaihtaa lumenpudotusyritys.
Löytyneet reiät ja muut ongelmat on syytä korjata.
– Korjaukset kannattaa aina teettää kyseiseen kattomateriaaliin perehtyneellä ammattilaisella, joka tietää mitä tehdään ja miten. Korjauksista tulee joko saada urakoitsijan itse tekemä korjausraportti tai teettää erillinen tekninen tarkastus kattopinnasta. Tarkastusraportista tulee selkeästi käydä ilmi, millaisia vaurioita on korjattu ja miten: esimerkiksi lumityövaurioiden korjaus tai korroosiokorjaus tai muu normaali, katteen iästä johtuva korjaus. Lisäksi raportin liitteenä on hyvä olla kattokuvaan merkittyinä alueet, joihin korjauksia on tehty, Leijamaa ohjeistaa.
Raportti tehdyistä korjaustöistä tulee hyväksyttää valitulla lumenpudotusyrityksellä. Urakoitsijan kanssa tehtävään sopimukseen kirjataan, että kattopinta on nyt tehtyjen korjaustöiden jälkeen ehjä lumen pudotuskauden alussa.
Suullinen sopimus voi tuoda kiistoja
Sopimusta kattohuollosta ja varsinkaan lumenpudotuksesta ei tule missään olosuhteissa tehdä suullisena.
– Vaikka työ olisi niin sanottua hätätyötä ja kiire painaisi päälle, on aina syytä tehdä kirjallinen sopimus ja ennen kaikkea tarkastaa, että yrittäjällä on voimassaolevat, kyseiseen työhön kohdistuvat vastuuvakuutukset, pudottajilla on henkilökohtaiset turvavarusteet ja että alamiehet ovat päteviä, alamieskoulutuksen saaneita. Nämä olivat vain muutamia esimerkkejä asioista, joiden tulee ehdottomasti olla kunnossa ennen kuin päästetään lumenpudottajat katolle. Kiireelle ei saa antaa valtaa tehdä päätöksiä ja työtilauksia, Juhani Leijamaa varoittaa.
Pudotustyön epäonnistuessa voi olla niin, ettei koko lumenpudotusfirmaa ole enää olemassa ja silloin maksumieheksi jää aina, niin henkilö- kuin omaisuusvahingoissakin taloyhtiö, hallitus ja jopa isännöitsijä. Vakuutusyhtiöstä saa harvoin maksajan.
– Jos katto vaurioituu lumenpudotuksen yhteydessä eikä pudottajayrityksen kanssa päästä sopimukseen, miten ja millä aikataululla se aikoo tekemänsä vauriot korjata, on erittäin järkevää teettää vaurioista puolueeton tavarantarkastus. Siitä selviää vaurioiden laajuus ja yleensä myös niiden synty, mutta ennen kaikkea saadaan selville vaurioiden todellinen laajuus ja pyydettäessä myös niiden korjaamisen kustannusarvio.
Tavarantarkastuksessa on ”tavallisiin” teknisiin tarkastuksiin verrattuna vielä se hyvä puoli, että lähes aina tavarantarkastuksella on painavampi arvo mahdollisissa oikeudenkäynneissä.
Katolla voi olla monta mutkaa
Kattopintojen vaurioiden todentaminen ja ennen kaikkea niiden löytäminen ilman rakenteiden avaamista on erittäin hankalaa, jos ei jopa mahdotonta.
– Näin on esimerkiksi ullakkorakentamisen vinojen, ulkokatteiden muotoa noudattavien sisätilojen kattojen kohdalla. Uudisrakenteissa yleensä höyrynsulut on asennettu tiiviisti ja kunnollisesti niin kuin hyvään rakennustapaan kuuluu tehdä. Silloin höyrynsulun päällä valuva vuotovesi voi päätyä huonetilan puolelle monen metrin päässä itse vuotokohdasta. Joskus kattovuodot näkyvät vain rakennuksen julkisivupinnassa vesivuotojälkinä tai pakkaskaudella pieninä tai suurempina jääpuikkoina.
– Helpointa vesivuotojen havaitseminen on vanhojen käsisaumakattojen alapuolisilta palopermannoilta. Sellaisen päällä näkyvä vuotojälki on samassa kohdassa katepinnan vuodon kanssa tai ainakin hyvin lähellä sitä, Leijamaa sanoo.
Omanlaisensa ongelmat ovat monimutkaisilla peltikatoilla, esimerkiksi ”jugendlinnoissa”, joissa on tornia ja erkkeriä.
– Mitä monimuotoisempi kattorakenne on ja mitä enemmän kattokulmia, sitä haastavampaa on saada se vettä pitäväksi, oli katemateriaali mikä tahansa. Vanhoissa kerrostaloissa on usein käsin saumattu peltikatto. Jonkin verran on myös tiilikattoja. Niillä monimuotoiset kattolyhdyt, tornit tai kattokoristeet on pellityksin saatu vettä pitäviksi, joskus paremmin ja joskus huonommin tuloksin.
Toisaalta uusissa kerrostaloissa on asuntoja ja isoja talosaunoja sisäänvedetyssä ylimmässä kerroksessa terasseineen.
– Vaikka uudisrakennuksissa ei ole jugendlinnojen juhlallisia torneja, on niissä yläpohjan alueella ”erikoisuuksia”, monimuotoisia ylimpiä kerroksia, joissa on esimerkiksi talosaunoja terasseineen, joiden todellinen vedenpitävyys riippuu työvirheiden vähäisyydestä. Työvirheillä en tarkoita vain toteuttajien virheitä, vaan suunnittelijan lähes tarkoitushakuista oman työn erikoisuuden esiintuomista. Näistä erikoisuuksista meillä on koko Suomessa paljon esimerkkejä – varsinkin 2010-luvulla tehdyissä rakennuksissa. Viimeisimmät ongelmat ovat olleet esillä tänä syksynä, Juhani Leijamaa toteaa.
Jos katto vaurioituu, kannattaa usein lopulta kutsua paikalle tavarantarkastaja.
Ullakon muutokset vaativat tarkkuutta
Ullakkotilojen käyttötarkoituksen muuttaminen asunnoiksi tai taloyhtiön lämpimäksi yhteistilaksi edellyttää valppautta lumikuormien ja jääpuikkojen osalta.
Hyvin usein ei olemassa oleva, vanha saumakattopinta ole aiheuttanut huolta kattolumien tai jääpuikkojen muodossa. Muutamaa pientä vesivuotoa lukuun ottamatta katto on ollut tyydyttävässä kunnossa ja toiminut varsin hyvin.
Kattoihin perehtynyt tavarantarkastaja Juhani Leijamaa kertoo, että muutettaessa rakennuksen ullakkoa lämpimäksi tilaksi voi joskus vasta yläpohjan uuden saumakatteen asennuksen jälkeen tulla ongelmia. Jääpuikkojen ja lumen hallitsematonta putoamista alapuolisille pihoille ja kaduille saattaa ilmaantua tai se voi lisääntyä. Ongelman ratkaisu on erittäin kallista ja joskus lähes mahdotonta.
Jotta tällaisilta jää- ja lumiongelmilta vältyttäisiin tai edes niiden haittoja pystyttäisiin minimoimaan, tulisi taloyhtiön olla mukana ullakkorakentamishankkeessa muutenkin kuin vain siten, että se korvausta vastaan luovuttaa ullakkotilan grynderille. Tämä ei huonoimmassa tapauksessa välitä juuri lainkaan siitä, millainen kattopinta kohteeseen tulee; uusitaanko se esimerkiksi kokonaan vai vain osittain. Pitkällä aikavälillä kattopinta on taloyhtiön vastuulla, niin talvikunnossapidon kuin korjaustenkin osalta.
Jääongelma ei siis aina valitettavasti pienene lämmöneristyksen parantuessa. Hyvin tehdyilläkään lämmöneristyksillä ei poisteta jääpuikko-ongelmia, jos yläpohjan villatilan tuuletus- ja korvausilmarakenteet eivät ole kunnossa.
– Erityisesti tämä tulee esille ullakkorakentamiskohteissa, joissa on ulkokatteen suuntaiset vinot sisäkatot. Niiden alueelle syntyy helposti lämmöneristeen ja katteen väliseen ilmatilaan taskuja tai alueita, joiden kohdalla ilmanvaihtuvuus on huonoa tai sitä ei ole lainkaan. Lämmöneristyksen lisäämisellä ei saada poistettua jääpuikko-ongelmia ennen kuin yläpohjan kaikki osa-alueet ovat kunnossa. Yläpohjan piilossa oleviin rakenteisiin kuuluu lämmöneristyksen ja aluskatteiden lisäksi höyrynsulku, jonka asennus kunnollisesti on usein erittäin haastavaa ja ammattitaitoa vaativaa työtä, Leijamaa painottaa.
Artikkeli Katto tarvitsee huolenpitoa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.