Suomen Kiinteistölehden joulukalenteri julkaisee vanhoja juttuja lehden 92-vuotisen historian varrelta. Luukusta 9 löytyy juttu vuodelta 2015. Siinä kerrotaan, miten jätehuolto saadaan toimivaksi taloyhtiössä.

Jätehuolto kuntoon yhteispelillä

Sekajätteen joukkoon joutuu yhä paljon hyödynnettävää jätettä. Taloyhtiöt voivat parantaa jätehuoltoaan tuoreella kehittämismallilla. Sitä luotaessa avaintekijäksi osoittautui saumaton yhteispeli.

Taloyhtiön hallitus luo yhdessä isännöitsijän kanssa toimivan jätehuollon puitteet. Asukkaiden vastuulla on lajitella jätteet ja viedä ne jätetilaan. Huoltoyhtiö ja asukkaat yhdessä vastaavat jätetilan siisteydestä. Jätehuoltoyhtiö vie jätteet pois. Lajitteluneuvontaa antaa ensi sijassa alueellinen jätehuoltoyhtiö, mutta myös esimerkiksi hallituksen kannattaa olla aktiivinen ja opastaa asukkaita.

Mitä paremmin eri osapuolten välinen yhteistyö pelaa, sitä paremmin jätehuolto toimii. Tämä havaittiin Lahdessa, jossa jätehuoltoa on kehitetty lajittelukilpailulla ja sen oheistapahtumilla. Luukuta Oikein -kilpailu toteutettiin Lahden kaupungin vuokrataloyhtiön Lahden Talot Oy:n, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) ja Hämeen Kuljetuspiste Oy:n yhteishankkeena vuosina 2014–2015. Lahden Talojen asukkaille suunnattuun kilpailuun antoi tärkeän panoksensa asukkaiden muodostama ympäristötoimikunta.

Hankkeen yhteydessä PHJ teetti opinnäytetyönä jätehuollon kehittämismallin suurille asuinkiinteistöille. Työn teki Lahden Ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian opiskelija Johanna Ulmanen. Malli on monistettavissa riippumatta kiinteistön omistajasuhteista tai paikkakunnan jätehuoltomääräyksistä.

Tehoa hyötyjätteen lajitteluun

Lahden Talojen asunnoissa asuu noin 10 000 ihmistä. Lajittelukilpailun idea virisi kuljetusliikkeen edustajan havainnosta, että yhtiön kiinteistöissä on liian paljon sekajäteastioita. Kilpailussa asukkaat keräsivät omalle kiinteistölleen pisteitä optimoimalla jäteastioiden lukumäärää ja tyhjennysrytmiä, välttämällä irtojätteen jättämistä jätekatokseen ja vastaamalla aktiivisesti hankkeeseen liittyviin kyselyihin. Jo ennen kuin kilpailun tulokset olivat tiedossa, lajittelulla kilpailemista päätettiin jatkaa toinenkin vuosi.

Hankkeen ansiosta hyödynnettävien jätteiden lajittelu parani. Tämä näkyi siten, että biojätteen saanto parani, sekajäteastioiden määrä väheni ja energia-, kartonki-, lasi- ja metalliastioiden määrä kasvoi. Kiinteistöjen jätetilat yhtenäistyivät jätehuoltomääräysten mukaisiksi ja siistiytyivät.

Lisäksi keittiöiden lajittelumahdollisuuksien merkitys lajitteluun kannustavana tekijänä oivallettiin ja jäteastioiden lukumäärään alettiin kiinnittää huomiota.

Kolmikanta arvossaan

Lahden hanke osoitti, että jätehuolto ja sen kehittäminen kaikkine yksityiskohtineen ovat laaja kokonaisuus. Kiinteistöhuollon, jätehuollon ja asukkaiden kolmikanta on arvossa arvaamattomassa. Erityisen tärkeä on kiinteistöhuollon ja jätteiden kuljetusliikkeen edustajien välinen yhteistyö. Myös asukasaktiivien rooli on merkittävä: kiinteistöissä, joissa on lajittelusta kiinnostuneita asukasaktiiveja, jätetilat ovat muita siistimmät ja viihtyisämmät.

Lahden Talojen käyttämien kiinteistönhuoltoyritysten ja Hämeen Kuljetuspisteen edustajat eivät aiemmin olleet käyneet keskinäistä vuoropuhelua. Viestit olivat kulkeneet Lahden Talojen kautta. Yhteinen koulutuspäivä ja suora kommunikointi osoittautuivat niin hyödyllisiksi, että säännöllisiä koulutuspäiviä on päätetty järjestää vastedeskin.

– Lisäksi kilpailun aikana havaittiin epäselvyyttä, kenen vastuulla oli esimerkiksi ilmoittaa astiamuutoksen tarpeesta ja kenelle tarpeesta piti ilmoittaa. Asiaan luotiin toimintamalli ja vastuut kirjattiin ohjeistuksiin, Johanna Ulmanen sanoo.

Asukasaktiivit kertovat toisille asukkaille lajittelun tärkeydestä ja oikeasta lajittelusta. Sen kaltaista lajitteluneuvontaa ei pystytä muutoin järjestämään kustannustehokkaasti. Johanna Ulmasen mukaan asukasaktiivit myös pitävät aktiivisesti yhteyttä kiinteistöhuoltoon ja isännöintiin. Näin jätetilan puutteet saadaan nopeasti korjattua.

Jätehuollon kehittämismallin lisäksi Johanna Ulmanen kokosi yleispätevän jätetilan kartoituspohjan. Käymällä läpi siihen listatut asiat voidaan varmistaa, että tilat ovat asianmukaisessa kunnossa. Listat myös toimivat hyvänä ohjenuorana uusia jätetiloja suunniteltaessa.

Kehittämismalli sovellettavissa vapaasti

Lahdessa luotu jätehuollon kehittämismalli on suunnattu ennen kaikkea Lahden Talojen kaltaisille suurille kiinteistöille ja asuntoyhtiöille. Myös pienet voivat kuitenkin ottaa siitä mallia. Kaikki malliin liittyvä materiaali löytyy ympäristöteknologian insinöörin Johanna Ulmasen opinnäytetyöstä. Mallin soveltamiseen ei tarvita erillistä lupaa.

Ulmanen suosittelee jätehuollon kehittämistä kilpailumallilla kaikille isoille asuinkiinteistöille – niin asunto-osakeyhtiöille kuin vuokrataloille.

– Hankkeen on hyvä olla pidempi kuin yksivuotinen, mutta kilpailussa kaksi vuotta on maksimi. Asenteet ja lajittelukäyttäytyminen muuttuvat hitaasti, joten asiaa kannattaa pitää esillä jatkuvasti, myös varsinaisen hankkeen jälkeen.

Perusohjeistus on seuraava: hanke aloitetaan perustamalla laajapohjainen ohjausryhmä. Heti alussa on syytä tehdä jätetilakartoitus. Hankkeen käytännön toteutus ja tulosten seuranta on hyvä miettiä asukaskunnan mukaan; onko paljon esimerkiksi lapsiperheitä tai eläkeläisiä. Hanke suhteutetaan alueen lajittelumääräyksiin ja käytäntöihin. Käytännön vinkkejä kannattaa kysyä Päijät-Hämeen Jätehuollosta.

Lisäksi hankkeesta on viestittävä aktiivisesti, ja myös media on saatava siihen mukaan.

Johanna Ulmasen opinnäytetyö ”Jätehuollon kehittämisen toimintamalli suurille kiinteistöille; Case Lahden Talot” www.theseus.fi.

Teksti: Teija Horppu

Artikkeli Kiinteistölehden joulukalenteri: Luukku 9 julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.