Leikki- ja liikuntapaikkojen suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään monikäyttöisyyteen ja muuntumiseen eri tarpeisiin. On havaittu, että ne soveltuvat erinomaisesti eri ikäryhmien samanaikaiseen käyttöön ja ne ovat helposti lähistön asukkaiden saavutettavissa. Tämä mahdollistaa liikunnan riittävän päiväannoksen saamisen vaivattomasti. Leikki- ja liikuntapaikkojen rakentamisen uusista suuntauksista keskusteltiin Valtakunnallisilla Viherpäivillä Tampereella.
Professori Tommi Vasankari UKK-instituutista kertoi tuoreista lasten ja nuorten liikuntaan liittyvistä tutkimuksista. Uusien tutkimustulosten mukaan suomalaislapset ja -nuoret liikkuvat itsenäisesti ja viihtyvät yhtä hyvin sekä esikaupunkialueilla että tiiviissä keskustoissa. Merkittävin kävelyä ja pyöräilyä vähentävä tekijä on joukkoliikenteen tarjonta. Tällaisia havaintoja tehtiin KidsOut! –tutkimushankkeessa, jossa tarkasteltiin Helsingin kaupunkiseudulla ja Tampereella asuvien 5. ja 8. luokkalaisten liikkumisaktiivisuutta erilaisissa kaupunkiympäristöissä.
Liikuntasuositusten minimin täyttää vain 7,5 % vastanneista. Lisäksi vain 7,7 % alittaa tuntimäärän, jota suositellaan tietokoneen tai television ääressä vietetyksi maksimiajaksi.
– Nuorille tärkeät paikat sijaitsevat tyypillisesti kotien ja koulujen lähipiirissä. Erityisesti tunteiden paikat ovat lähellä kotia, kun koulujen läheisyydessä painottuvat sosiaalisuuden paikat. Tekemisen paikat ovat kauimpana kotoa ja kouluja. Tärkeitä kohteita, joihin nuorten mielipaikat keskittyvät, ovat muun muassa erilaiset urheilukentät ympäri pääkaupunkiseutua, mutta myös kauppakeskukset ja Helsingin keskusta, kuvaili Tommi Vasankari nuorten suosikkipaikkoja ja lisäsi, että leikki- ja liikuntapaikkojen läheisyys on liikunnan kannalta tärkeitä, sillä pitkillä matkoilla turvaudutaan joukkoliikenteeseen.
Laaja käyttö huomioon jo suunnittelussa
Perinteiset leikkipaikat ovat toimivuudeltaan hyvin jäykkiä ja sisältävät valmiiksi aseteltuja välineitä, jotka ohjaavat vain tietyntyyppiseen toimintaan. Ne rajoittavat mielikuvitusta ja varusteet aktivoivat vain tietynlaisia leikkejä. Tähän ajatteluun sisältyy sisäänrakennettu aikanäkökulma. Kun myöhemmin paikalle haluttaisiin muitakin aktiviteetteja, on paikka jo sidottu tiettyyn käyttötarkoitukseen, kertoi ruotsalainen maisema-arkkitehti Anders Kling suunnittelutyönsä lähtökohdista.
– Halusimme tehdä Tukholman Vasaparkeniiin toisenlaisen leikkipaikan, joka toimii kokonaisuutena eikä vain erillisenä kohteena. Leikkipaikalla on useita toimintoja, jotka ovat suosittuja: keinuja, liukumäki, kiipeilyteline. Halusimme liittää ne puistoon uudenlaisella tavalla. Kiipeilytelineet ovat kumpareiden jyrkänteillä, liukumäet ovat upotettuja kumimäkiin ja kiipeilytelineet on pingotettu niiden väleihin. Ympäröivä puistoalue on jätetty mahdollisimman koskemattomaksi, kuvaili Kling suunnitteluratkaisujaan. Toinen tuore kohde, Båtmanstorpenin leikkipaikka, on suunniteltu vammaisille lapsille.
– Hankkeen perusajatuksena on ollut suunnitella ympäristöönsä sopivia selväpiirteisiä pintoja vahvojen kontrastien kautta, erilaisilla materiaaleilla ja kokonaisuuden tavoitteena on leikkien useita aisteja stimuloiva vaikutus.
– Omaperäisyys on käsite, joka tulee esiin useissa projekteissamme. Haluamme jokaisessa projektissamme nostaa esiin jotain pientä erikoista, joka tekee jokaisesta hankkeesta ainutlaatuisen. Se voi olla muotoiluidean jalostamista tai asiakkaiden tarpeiden kiinnostavaa käsittelyä. Haluamme luoda paikkoja, jotka ovat itsessään tärkeitä, tarjoavat monenlaisia aktiviteetteja ja miellyttävät erilaisia ihmisiä. Julkinen tila on usein tyhjä tila rakennusten välissä, kalpeita edustustiloja ilman omaa sisältöä. Uskon, että julkisella tilalla on hyvä olla omaa itsenäistä luonnetta, tiivisti Anders Kling suunnitteluideologiansa.
Esimerkkiä Säkylästä
Säkylän koulukeskuksen saneeraushankkeen yhteydessä myös piha-alueet pantiin uusiksi. Koulukeskuksen yhteyteen rakennettiin lähiliikuntapaikka. Mittavaan hankkeeseen haettiin lisärahoitusta ELY-keskukselta.
Hyvä suunnittelu on kaiken perusta. On mietittävä monia asioita ennen kaikkea tulevien käyttäjien näkövinkkelistä. Koulun piha-alueen pääkäyttäjiksi laskettiin luonnollisesti koulukeskuksen oppilaat. Niinpä heidän mukaan ottamista suunnitteluun alusta alkaen pidettiin tärkeänä jo piha-alueen kunnossapitoa ja asiallista käyttöäkin ajatellen, kertoi Säkylän yhteiskoulun rehtori Tapio Yli-Karro ja korosti, että alusta alkaen oli tavoitteena tehdä houkutteleva ja kaikille avoin monipuoliseen toimintaan ja ulkona olemiseen innostava piha-alue, johon kaikilla ikään katsomatta on vapaa pääsy ilman vuorovarauksia ja kieltotauluja.
Periaatteena oli rakentaa piha-alue sellaiseksi, että toimintoja voidaan jatkossa joustavasti muuttaa tarpeen mukaan kuitenkin säilyttäen alueen viihtyvyyden ja puistomaisuuden tuoma rauhoittava vaikutus. Viihtyisät ja helposti saavutettavat olosuhteet madaltavat ihmisten kynnystä kokeilla ja jatkaa liikkumista, painotti Tapio Yli-Karro